Helmet, Vanha Ylioppilastalo, Helsinki, 14.11. 2023

Pihalla oli pienen pieni harmaa Mersun paku, jonka perässä Combicampin kokoinen perävaunu. Ei luksusta Helmetille. Ulkona oli jono. Melkein talvi ja Vanhan ylioppilastalon ovet olivat kiinni. Ei luksusta myöskään faneille.

Kuten asiaan kuuluu, ennen arviota, ensin esittely. Helmet on yhdysvaltalainen vaihtoehtorockin ja metallin yhtye, joka perustettiin vuonna 1989 New Yorkissa. Yhtye on ehkä eniten tunnettu raskaista ja tarttuvista riffeistään, matemaattisista rytmityksistään, eli jatsistaan. Itselleni Page Hamiltonin karu laulutyyli on se tunnistettavin osa. Helmet on vaikuttanut moniin nu- ja post-hardcore -yhtyeisiin, on siinä genret, kuten Korn, Deftones, Tool ja System of a Down. Sopii joko syyttää tai kiittää.

Page Hamilton

Helmetillä ei ollut lämppäriä. Kilpailua oli. Tavastialla soitti Danko Jones ja Kulttuuritalolla Jethro Tull. Helmet oli myöhässä. Settilista oli vaihtunut rundin joka keikalla. Lunttaamisesta ei ollut apua. Bettyltä taisi tulla eniten biisejä. Meantimelta ja yhtyeen uusimmalta albumilta Left, joka julkaistiin marraskuussa 2023, tuli molemmilta viisi raitaa. Left on yhtyeen yhdeksäs studioalbumi ja ensimmäinen sitten vuoden 2016 Dead to the World. On muuten parasta sitten 90-luvun.

Dave Case ja Kyle Stevenson

Setissä oli lähes pelkästään yhtyeen klassikkokappaleita, kuten Unsung, Wilma’s Rainbow ja In the Meantime. Konsertti oli siis hyvä sekoitus uutta ja vanhaa materiaalia. Sehän osoittaa yhtyeen jatkuvan luovuuden ja energian. Eikö? Toisaalta pariin otteeseen tuli fiilis, että eikö tämä bassokuvio kuultu jo. Välipuheita ei pahemmin ollut. Kitaraa vaihtaessaan Page kehui hotelliaan ja haukkui siellä tavanneita maanmiehiään, vai olivatko naisia. Joka tapauksessa setti oli hyvin rakennettu. Se sisälsi sekä nopeita ja aggressiivisia että hitaampia ja melodisempia kappaleita. Piti yleisön mielenkiinnon yllä. Erityisesti sen vieressäni korvaani ulvoneen naishenkilön, joka koki tarpeelliseksi heiluttaa ostamaansa t-paitaa koko illan. Jukratutti. Ai hitto, pääsinpä avautumaan. Mutta muuten oli hieno ilta, upea keikka ja vihdoinkin pääsin näkemään Helmetin. Myöhään oli juuri sopivaan aikaan.

Tero Honkasalo

Add a comment
Your name
Your email