King’s Crown – Closer To The Truth
Kuka muistaa 80-luvun superlevyn Phenomena? Tuo Tom Galleyn projekti sai sittemmin jatkoa useamman osan verran. Tuorein taitaa olla vuoden 2012 Awakening. Sillä kitaraa soitti ruotsalainen Martin Kronlung. Hän oli myös Dogfacen kitaristi. Eikö soita kelloja? Tuossa bändissä lauloi Mats Levén. Joko kilisee? No joka tapauksessa King’s Crown on Martinin uusin bändi. Laulajaksi on saatu mukaan toinen Phenomena-levyillä esiintynyt artisti Lee Small. Ja kun mukana on vielä Glenn Hughesin rumpali Pontus Engborg, niin onhan Closer To The Truth tsekattava.
Levyn avaa kivalla groovella varustettu videobiisi It’s Too Late. Se keinuttaa kivasti. Hammond soi vahvasti taustalla. Tiesin Leen osaavaksi solistiksi, mutta tämän kappaleen myötä hänen pisteensä kohoavat ennestään. Äänessään on sävyjä, herkkyyttä ja tarvittaessa voimaa. Erinomainen avaus, mutta ei kerro levystä kaikkea.
Servant tuo mieleen Ritchie Blackmore’s Rainbown. Siis sen Doogie Whiten version. Vaikka Hammond on hyvin läsnä ja soi uljaasti, ei tästä musiikista 70-lukuista saa. En tiedä minkälainen tyyli tai genre soittajilla itsellään oli mielessään. Enkä tiedä minkälaisella soittimella Martin soittaa, mutta minä kuulen valkoisen Stratocasterin. Se on vain hyvä asia. Blackmore unohti tehdä tämän levyn.
Still Alive ja Standing On My Own muistuttavat siitä miksi Lee lauloi Phenomena-levyillä. Hän osaa kuulostaa sekä Glenn Hughesilta että Joe Lynn Turnerilta. Kappaleet tuovat mieleen Hughes Turner Projectin. Taas on vain hyvä asia. He unohtivat tehdä kolmannen levynsä.
Closer to the Truth on täynnä erittäin osaavasti kirjoitettua ja tyylitajuisesti esitettyä hard rockia. Parhailta on lainattu. Tämä levy seisoo vankasti jättiläisten hartioilla. Jos Deep Purple, Rainbow, Whitesnake, JLT:n soolot tai Deep Purple -sukupuun musiikki ylipäänsä kolahtaa, uskallan suositella tätä levyä.
Tero Honkasalo