Rainbow: On Stage




Rainbow'n kakkoskokoonpano oli loistava bändi. Samoin sen livelevy on parasta A-luokkaa. Levy on kasattu ainakin kuudelta eri keikalta. Äänitysauto kiersi bändin mukana Saksassa syyskuussa ja Japanissa kolme kuukautta myöhemmin. Useat On Stagen kappaleet on saksittu kasaan useammalta keikalta, joten mistään autenttisesta äänitteestä ei ole kysymys. Onneksi sentään noloilta jälkiäänityksiltä on tiettävästi säästytty kokonaan.

On Stagen ilmestymisen aikoihin vuonna 1977 julkaistiin paljon livelevyjä. Peter Framptonin (ex-Humble Pie kitaristi) oli räjäyttänyt potin myytyään 8 miljoonaa kappaletta Frampton Comes Alive -tuplaliveään. Tuon jälkeen jokainen manageri ja levy-yhtiö halusi omilta artisteiltaan livelevyn. Muutaman vuoden ajan livelevyt kävivät erittäin hyvin kaupaksi.

Rainbow On Stage on tupla-LP:ksi kestoltaan käsittämättömän lyhyt. Alkuperäinen julkaisu mahtui aikanaan helposti yhdelle CD:lle. Levylle olisi mahtanut helposti jokin rannalle jäänneistä Stargazer, Light In The Black tai Do You Close Your Eyes biiseistä. Polydor ei myöskään laajentanut levyä tuplaksi tehdessään siitä 2000-luvulla remasteroidun CD:n.

Vaikka levy on lyhyt, jokainen sen biiseistä puolustaa paikkaansa levyllä. Uusi biisi Kill The King aloittaa levyn todella vahvasti. Cozy Powell vie sitä eteen päin sellaisella voimalla, että tuntuu yhä uskomattomalta kuinka bändi pystyi rauhoittamaan itsensä sellaisiin lyyrisen herkkiin biiseihin kuin Catch The Rainbow tai 16th Century Greensleeves. Purplen Burn levyltä löytyvä Mistreated hämmentää vahvuudellaan. On Stage versio on biisin ensimmäinen livejulkaisu. Kaikki Deep Purple julkaisut tulivat sitä myöhemmin. Ronnie James Dio laulaa tämän David Coverdalen sanoittaman biisin niin vahvasti ja moni-ilmeisesti, että useat Coverdale fanitkin joutuvat tunnustamaan Rainbown version paremmuuden sekä Purplen 1974-75 että Whitesnaken 1978-83 versiohin.

En suosittele tämän hyvän levyn ostoa sillä tarjolla on parempaa katetta rahoillesi. Kolme Saksan  kiertueen keikkaa on julkaistu kokonaisuudessaan ja niihin kannattaa tarttua saadakseen aidon kuvan siitä miltä tämä hieno bändi kuulosti vuonna 1976.

Petri Myllylä

 

Rainbow’n ainoa virallinen livealbumi on kiehtovaa kuultavaa. On Stage ei anna täysin oikeaa kuvaa Rainbow’n konsertista. Vain vähän reilun tunnin mittaisella albumilla on keskitytty ensimmäisen Rainbow-levyn kappaleiden uusiin, raskaampiin tulkintoihin. Settiin kuuluneet Stargazer ja Do You Close Your Eyes on jätetty pois, ja Still I’m Sad on lyhentynyt rumpusoolon verran. Niiden jättäminen on kyllä aivan perusteltua. Stargazerin studioversiolla kuultavan orkesterin korvaaminen pelkällä kosketintaustalla latistaa kappaletta melkoisesti. Do You Close Your Eyes taas oli taustana Ritchien kitarantuhoamiselle, josta ei oikein pysty nauttimaan pelkkänä kuulokuvana, ja rumpusoolot ovat… rumpusooloja…


Levyn parasta antia on mielestäni Deep Purplen ohjelmistosta napattu Mistreated, joka toimii jopa Purplen iveversioita paremmin Ronnie James Dion voimakkaan äänen ansiosta. Kautta koko albumin basisti Jimmy Bain värittää kappaleita myös taustalaulullaan. Levyltä on myös helppo aistia, että Blackmore tietää olevansa yhtyeen suurin mielenkiinnon kohde, ja antaa yleisölle kaikkensa. Rainbow’n myötähän Ritchie joutui jälleen aloittamaan ”pohjalta”, joten töitä pitikin tehdä.
Ritchien soitosta ja vahvasta laulusta pitäville On Stage on hyvä valinta. Blackmore on vielä innoissaan uuden yhtyeen tuomasta vapaudesta, Ronnie James Dio on loistava laulaja ja levyllä on hyvät soundit. Tekotapa on tietysti kyseenalainen, mutta kuten Piukoissa paikoissa sanottiin: ”Nobody’s perfect.”

Heikki Heino


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit