Montrose: Paper Money




Mark A. Molinowski arvosteli Amazonin verkkokaupassa Montrosen kakkosalbumin antaen sille yllättäen viisi tähteä. Tämä siitä huolimatta että hän oli pettynyt siihen ostettuaan sen alkujaan vuonna 1974. Itse tutustuin albumiin vasta 1983, mutta myös itselleni se oli edeltäjäänsä verrattuna suuri pettymys. Mark antoi lukijoille vinkin sijoittaa levyn kappaleet seuraavaan järjestykseen: 8,7,3,5,1,2,6,4. Luettuani Markin arvostelun päätin ottaa levy uusintakuunteluun, ja kas kummaa se parani selvästi.

Ronnie Montrose ei halunnut tehdä toista hardrock -levyä vaan muutti bändinsä suuntaa edelliseen levyyn verrattuna. Asiaan ehkä vaikutti se että Warner oli pettynyt esikoislevyn kaupalliseen menestykseen. Paper Money ei lataa täysillä alusta loppuun vaan useat levyn kappaleet ovat rakenteeltaan monimuotoisempia ja kuulijan kannalta vaativampia kuin edeltäjällä. Alkuperäinen biisijärjestys alleviivaa tätä eroa. Aloitusraita ja varsinkin sitä seuraava, Sammy Hagarin upeasti laulama ja Ronnien akustisella kitaralla esittämä Rolling Stones -cover Connection ovat erityisen huonoja aloitusraitoja bändin esikoislevyyn tykästyneelle ihmiselle. Markin ehdotus siirtää nämä biisit levyn "toiselle" puoliskolle. Tällöin levy on saatu potkaistua käyntiin vauhdikkaammilla raidoilla ja hetken rauhoittuminen ennen kuin alkuperäinen LP:n ykkösuoliskon lopettanut instrumentaali avaruusroketti Startliner päättää levyn. Jos Warner joskus uusintajulkaisee tämän levyn, he tekisivät todellisen kuluttajapalvelun laittamalla levyn biisit Mark A. Molinowskin ehdottamaan järjestykseen.

YouTubesta löytyy ainakin pari bändin esitystä. The Dreamer tulee selkeästi ammattikalustolla äänitetyltä Pariisin keikalta. Warner julkaisi 2011 kaikki viisi Montrose-albumia Original Album -sarjan laatikossa. Edullinen box on ehdottomasti suosituksen arvoinen hankinta. 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit