Street Machine




Sammy Hagarin Capitoliin vuonna 1975 kiinnittänyt John Carter tuputti laulajalle cover-kappaleita saadakseen hänelle hitin. Kesällä 1979 julkaistu Otis Reddingin The Dock Of The Bay (b-puolella I've Done Anything For Youn studioversio) jäi Hagarin ja Carterin viimeiseksi studioyhteistyöksi. Edes paikalla olleet Boston-bändin soittajat ja Otisin kitaristi Steve Cropper eivät onnistuneet saamaan hittiä aikaiseksi.

Hagarin edellisellä studiolevyllä Musical Chairs minua häirinnyt paikoitellen runsas syntetisaattorien käyttö on vaihtunut Street Machinella häpeilemättömän popmaiseen tuotantoon. Tähän vaikuttanee myös se että soundispecialisti Alan Fitzgeraldin tilalle bändiin on tullut Sammyn Montrose-vuosina tapaama pianisti Mark Jordan. Myös bändin rumpali vaihtui vuonna 1978 kun basisti Bill Churchin vanha soittokaveri Chuck Ruff liittyi joukkoon. (Ruff soitti muuten Ronnie Montrosen kanssa Edgar Winterin bändissä kitaristin lähdettyä kesällä 1973 soolouralle ja palkattua Hagarin bändiinsä).

Moni hyvä rocklevy ei sisällä yhtäkään hittibiisiä, kuten ei myöskään Street Machine. Levyltä löytyy silti paljon mukavia biisejä kuten radioystävällinen Feels Like Love ja hieno aloitusraita Growing Pains. Minusta tämä levy on luontainen siirtymä raskaasta rokista kohti keskitien radiopoppia. Levy on suositeltavaa kuunneltavaa esim. autoiluun ja lenkkeilyyn, mutta se ei ole unohduksiin jäännyt mestariteos, jota kannattaa metsästää kissojen ja koirien kanssa. Levy on muuten ensimmäinen julkaisu, joka sisältää pelkästään Sammyn omia kappeleita. Sen ilmestyttyä Hagar lähti hienosti menestyneelle kiertueelle yhdessä Pat Traversin ja USA:n valloitusta aloittavan Scorpionsin kanssa. Red-kirjassaan Sammy kritisoi Capitol Recordsia heidän kyvyttömyydestä markkinoida levyä. Tästä huolimatta se oli 350 tuhannen myynnillä laulajan menestynein levy. 

Oma vinyylini on englantilainen, hifisteille suunnattu Direct Mastered -jälkijulkaisu vuodelta 1986. Englantilainen Rock Candy julkaisi levystä vuonna 2009 suositeltavan CD-painoksen (pikkukuva), jolta löytyy bonuksena aiemmin mainitsemani 1979 singlen biisit. Nämä sinkkuraidat löytyvät myös Essential's Red Collectionilta. Aiempi, amerikkalainen CD-painos sisälsi yhden ennen julkaisemattoman liveraidan.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit