Vapor Trails




Oma innostukseni Rushiin alkoi 80-luvulla naapurin kaverin soitettua paljon bändin 70-luvun levyjä. Jossakin vaiheessa lopetin bändin seuraamisen ja Vapor Trails kuuluu levyihin, joiden ilmestymistä en havainnut lainkaan. Oikeastaan havahduin siihen vasta kun sen uusiomiksaus ilmestyi. Päätin että hankin itselleni molemmat versiot ja tutustun levyyn niitä vuorotellen kuunnellen. 

Vapor Trails lienee Rushin ristiriitaisimman vastaanoton saanut julkaisu. Useat vuosikymmeniä bändiä diganneista faneistakin pitää sitä surkeana levynä. Ottaessani levyt kuunteluun keväällä 2014, olin kuunnellut paljon bändin alkuaikojen levyjä. Niihin verrattuna Vapor tulee musiikillisesti, ja erityisesti soundeiltaan ihan eri maailmasta. Lähes 68 minuuttinen levy sisältää 13 biisiä, joiden joukossa on kieltämättä useita ei-kiinnostavia turhanpäiväisyyksiä. Viitseliäs fani toki osaa ohjelmoida soittimensa skippaamaan nuo kappaleet. Itse kuuntelin levyt kokonaisuudessaan ja huomasin, ehkä itsellekin yllätyksenä pitäväni enemmän alkuperäisestä miksauksesta kuin hiukan vähemmän hyökkäävää ja kakofonista uusiomiksausta. Remix uppoaa taatusti paremmin niihin Rush-faneihin, jotka kuuntelevat paljon bändin kahta muuta omaa tuotantoa sisältävää 2000-luvun studiojulkaisua. 

Rushin 70- ja 80-luvun tuotantoon rakastuneiden ei ehkä kannata tutustua tähän albumiin lainkaan. Se onnistuu toisaalta avartamaan kuvaa pitkään toimineen bändin musiikillisesta sielunmaisemasta, mutta tekee sen tavalla joka voi kaataa kuulijan kahvikupin raskan One Little Victoryn startattua levyn. 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit