Cream: Fresh Cream




Kirjassa The 500 Greatest Albums Of All Times tämä albumi arvioitiin itselleni ehkä hiukan yllättäen kolmesta listalle yltäneestä Cream-levystä parhaimmaksi ja kaikkiaan maailman 102. parhaaksi. Arvio pohjautuu vuonna 2003 Rolling Stone -lehden tekemään kyselyyn, jossa sadat musiikkialan ammattilaiset listasivat kukin 50 omaa suosikkilevyään. Vaikka itse en listauksia juuri harrasta, kyseinen kirja on kiinnostavaa luettavaa.

Rumpali Ginger Baker ihastui Eric Claptonin kitaransoittoon nähtyään John Mayall'in keikan keväällä 1966. Yhteisellä automatkallaan keikkapaikalta takaisin Lontooseen miehet päättivät perustaa bändin. Basisti Jack Bruce oli soittanut muutaman viikon John Mayallin bändissä ja Clapton oli muutamaa kuukautta aiemmin ollut myös studiossa laulutaitoisen basisitin kanssa. Clapton ehdotti Jack Brucea bändiin. Myös Baker ja Bruce olivat entisiä soittokavereita, mutta heidän välillä oli ollut myös kitkaa, mutta niin kova oli rumpalin innostus päästä Claptonin kanssa soittamaan, että hyväksyi kitaristin asettaman reunaehdon koskien basistia.

Cream aloitti heti ensimmäisen esiintymisensä jälkeen esikoislevynsä äänitykset. Ensimmäinen julkaisu, elokuussa purkitettu single Wrapping Paper/Cat's Squirrel saatiin ulos lokakuussa 1966. Samaan aikaan bändi tutustui Amerikasta Lontooseen tuotuun Jimi Hendrix'iin, joka oli Eric Claptonin suuri ihailija. Valitettavasti nelikon jameista ei ole olemassa äänityksiä, mutta Clapton on todennut Hendrix'in varastaneen täysin heidän shown noustessaan trion kanssa Central London Polytechnic'in lavalle soittamaan Howlin' Wolfin Killing Floorin.

Wrapping Paper ei ole mukana alkuperäisellä englantilaisella kymmenen biisin mittaisella Fresh Creamilla. Tosin ruotsalaiset laittoivat biisin omaan painokseensa yhdessä samoissa elokuun sessioissa äänitetyn Coffee Songin kanssa. Singlen kakkospuoli instrumentaali Cat's Squirrel tosin avaa myös ison levyn kääntöpuolen. Mainittu single ei menestynyt odotusten mukaisesti, mutta pari kuukautta myöhemmin julkaistu I Feel Free menestyi jo paremmin nousten listalla sijalle 11. 

Kahdestatoista Fresh Creamin julkaistusta kappaleesta peräti viisi on perinteisiä blues-covereita. Tätä seikkaa voi pitää levyn suurimpana heikkoutena, vaikka bändin valitsemissa biiseissä ei mitään vikaa olekaan. Amerikan painokselta pois jäännyt Willie Dixonin Spoonful ja Muddy Watersin Rollin' And Tumblin' onnistuvat molemmat hienosti, mutta Claptonin epävarma laulu pilaa hänen suuren idolinsa Robert Johnsonin Four Until Laten.

Bändin omaa käsialaa olevien biisien joukosta itselleni mieluisimmat ovat Jack Brucen tekemä N.S.U. sekä Ginger Bakerin ja Brucen vaimon tekemä Sweet Wine. Huomioitavaa on myös levyn päättävä Toad, jolla on yksi ensimmäisistä rocklevyllä julkaistuista rumpusooloista.

Kun Fresh Cream julkaistiin joulukuussa 1966, bändin englantilainen levy-yhtiö jätti siltä pois hittisinglen I Feel Free. Amerikkalaiset eivät aristelleet julkaista samaa biisiä kahdessa formaatissa ja niinpä biisi starttaa levyn US-version. CD-aikakaudella levy on saannut maailmanalaajuisesti sen amerikkalaisen muodon lisättynä biisillä Spoonful.

Oma venäläinen uusintajulkaisuvinyylini vuodelta 2008 sisältää lisäksi Wrapping Paper ja bändin inhoaman The Coffee Song sekä alkujaan Cream-boxilla julkaistun Lawdy Mama ja You Make Me Feel demot. Laadukas 2015 uusintajulkaisu-LP on uskollinen alkuperäiselle UK-julkaisulle, mutta yllättäen levyn mono-miksausta ei ole koskaan uusintajulkaistu vinyylinä (japanilaiset julkaisivat levystä 2CD, jossa kakkoslevyllä monoversiot sekä harvinaisen ranskalaisen EP:n poikkeavat miksaukset).

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit