Cream: Disraeli Gears




Kirjassa The 500 Greatest Albums Of All Times tämä albumi arvioitiin maailman 114. parhaaksi. Arvio pohjautuu vuonna 2003 Rolling Stone -lehden tekemään kyselyyn, jossa sadat musiikkialan ammattilaiset listasivat kukin 50 omaa suosikkilevyään. Vaikka itse en listauksia juuri harrasta, kyseinen kirja on kiinnostavaa luettavaa.

Tutustuin Creamiin kesällä 1982 ostaessani Englannin matkallani heidän 16 vuotta aiemmin ilmestyneen esikoislevyn. Bändin kakkosalbumi Disraeli Gears on minulle sitä vastoin paljon uudempi tuttavuus. Ostin sen uusintapainoksen vasta 2010. Osa levyn materiaalista oli toki kokoelma- ja livelevyiltä minulle entuudestaan tuttua. Ensimmäisen levyn ollessa vielä tiukasti bluespohjainen, bändi loikkaa kakkosellaan aivan toiselle taiteelliselle tasolle. Esimerkiksi Eric Clapton käyttää levyllä todella paljon tuolloin uusia kitaraefektejä wah-wah-poljinta ja säröpedaalia. Disraeli Gears'ia voi myös tietyin varauksin pitää yhtenä bluesrockin ensimmäisistä levyistä vaikka joillekin bluesfaneille se voi olla paikoin liian psykedelinen.

Albumin starttava Strange Brew toimii hienosti Claptonin falsetin ja hypnoottisen komppikitaran toimesta. Biisin tausta on 1934 blues standardissa Hey Lawdy Mama, joka oli ollut bändin ohjelmistossa mahdollisesti sen perustamisesta lähtien. Cream breikkasi todella suuresti Yhdysvalloissa ja siitä lankeaa suuri kiitos Atlantic Recordsin levypomo Ahmet Ertegunille. Bändi saapui helmikuun 27. päivänä 1967 New Yorkiin ja soitti seuraavan viikon RKO Radio teatterissa osana viiden bändin kattausta. Heillä oli päivittäin viisi 15-minuutin esiintymistä ja yleensä settiin ei mahtunut kuin I'm So Glad. Viikon päätteeksi bändi suunnisti Ahmetin luotsaamana yhtiön studiolle, missä levy-yhtiöpomo tajusi siirtää vastuun aiemmin enimmäkseen folk-musiikkia tuottaneelle "apupojalleen" Felix Pappalardille. Tulevan Mountain-basistin roolia tämän klassikkolevyn synnyssä ei voi sivuuttaa. Bändi purkitti Strange Brewin lisäksi Lawdy Mamasta molempien kanssa myöhemmin julkaistut versiot. Levy äänitettiin loppuun bändin toisen USA:n kiertueen yhteydessä toukokuussa.

Toinen albumin huippubiisi on Tales Of Brave Ulysses, joka taisi oll ainakin sen laulaneen basisti Jack Brucen suosikki. Levyn suurin hitti on kuitenkin yhä säännöllisesti radiosoittoa ympäri maailmaa saava Sunshine Of Your Love, jonka esimerkiksi Jimi Hendrix otti myöhemmin settiinsä (tosin instrumentaalina). Claptonin riffi on niin vangitseva että se pitää biisin kasassa ja on taatusti ollut insprinaationa isolle joukolle nuoria kitaristeja, jotka veivät musiikkia uuteen raskaaseen suuntaan.

Jostakin syystä Disraeli Gears julkaistiin vasta puoli vuotta äänitysten jälkeen. Bändi ehti Jenkkilään vielä kolmannelle kiertueelle elokuun lopussa ja oli jo palanut kotiin kun levy lopulta marraskuussa 1967 julkaistiin. Levy oli Jenkeissä suuri hitti albumi ja omalta osaltaan vaikutti rockin uuteen suuntaan matkalta bluesista psykedelisen rockin kautta heavy rockiin. Albumista julkaistiin 2004 deluxe edition, jossa on mukana sen mono- ja stereoversiot sekä poikkeuksellisen niukasti bonuksia. Levyn synnystä tehtiin TV-dokumentti Classic Albums -sarjaan.

Petri Myllylä /10.10.2019


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit