You Are Here




Ufo on nyt tässä. Se on tehnyt kohtuullisen hyvän hard rock –levyn. Edellisen kiekon jälkeen on tapahtunut vaikka mitä. Tärkeimmät muutokset ovat kokoonpanossa. Phil Mogg, Pete Way  ja Paul Raymond ovat toki edelleen mukana, mutta bändin vaeltava sielu Michael Schenker on poissa. Hän lähti nyt lopullisesti soolouralle ja vei rumpali Aynsley Dunbarin mukanaan. Moggilla ja Waylla on nykyään täysi oikeus Ufo-nimeen. Ufo sai uutta verta sukupolven vaihdoksessa Deep Purplen tyyliin. Kitaravirtuoosi Vinnie Moore ja Led Zeppelin Bonzon poika Jason Bonham täydensivät kokoonpanon. Näinkö nämä bändit elävät ikuisesti?

You Are Here on puutteistaan huolimatta hyvä levy. Se ei toki kokonaisuutena ole aivan yhtä mahtava kuin bändin kulta-ajan tuotokset, mutta sillä on erinomaisia kappaleita. Vinnie Moore soittaa soolot omalla tyylillään, mutta malttaa kompata perinteisemmin. Jason Bonham rummuissa on aivan eläin. Levyn ongelma on kuitenkin se, että pääasiassa Vinnie Mooren säveltämät, kappaleet ovat hyvin paljon toistensa tapaista keskitempoista hard rockia. Muutama nopeampi tai hitaampi kappale seassa toisi kaivattua vaihtelua. Phil Moggin tekstit tai tarinat ovat edelleen yhtä riemastuttavia kuin aina ennenkin, kuunnelkaa vaikka Mr. Freeze, Jello Man tai Black Cold Coffee. Tosistaan irrallaan kuunneltuina tai keikalla nämä kipaleet toimivat erittäin hyvin. Eivät ne niin paljon eroa vanhoista hiteistä. Niissä on edelleen mukana Ufon alkuperäinen henki. Ehkä nämä tosiaan jatkavat ikuisesti?

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit