Company Of Strangers




Uransa huipun joskus 70-luvun loppupuolella ohittanut Bad Company yllätti monet tekemällä vahvan paluun 1980-luvun lopulla osana melodista aikuisrock-buumia. Musiikki-ilmaston muutokset johtivat tuon genren kuihtumiseen ja bändissä neljän levyn ajan vaikuttaneen Brian Howen lähdettyä siitä ovet paukkuen, bändi päätti samalla siirtyä takaisin lähemmäksi bluespohjaista rockia. Uusi laulaja Robert Hart kuulostaa erehdyttävän paljon Paul Rodgersista, jonka kanssa 20 vuotta aiemmin tehdyt levyt olivat varmasti mielessä kun bändi kasasi tätä albumia.

Olen kuunnellut tätä albumia 2010-luvulla kolme, neljä kertaa enkä oikein edes itse ymmärrä mitä siltä haen. Musiikillisesti se sopii oikein hyvin nykyiseen bluespainotteiseen musiikkimakuuni, mutta hyvästä soitosta ja ammattitaitoisesta tuotannosta huolimatta levy ei pääse kovinkaan syvälle ihoni alle. Sen biisit ovat liian perustavaraa ja jäävät vertailtaessa kauas bändin kolmen ensimmäisen pyhän kolminaisuuden tasosta. 

Petri Myllylä 


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit