Energized




Foghat menestyi brittibändiksi yllättävän hyvin USA:ssa. Jo edellisen levyn tuottanut Tom Dawes auttoi bändin kaupallistamissa ja tavallaan sen amerikkalaistamisessa. Dawes oli menestynyt mainosmusiikin tekijä, joka oli nauttinut Beatlesin toveruudesta 60-luvun puolessa välissä toimien jopa megabändin lämppärinä heidän viimeisellä USA:n kiertueella 1966.

Levyn avaa parinkymmenen vuoden takainen Big Joe Turner -klassikko Honey Hush. Vaikka biisiä on coveroitu ihan riittämiin, Foghat ansaitsee kyllä hatun noston omasta, energisestä versiostaan. Sitä vastoin Buddy Hollyn tekemän That'll Be The Day -biisin cover ei onnistu tekemään minusta inhoamani biisin ystävää. Bändin omat biisit nousevat oikeutetusti levyn keskiöön vaikka niistä mikään ei nouse selvästi toisiaan paremmaksi. Energinen Wild Cherry ja pari pykälää rauhallisempi Home In My Hand ovat pari levyn omaa suosikkiani. Kokonaisuus on paremmin kasassa kuin kahdella edellisellä albumilla, mutta paljon hyvää musiikkia bändi teki tämän jälkeen. Myös bändin studiotyöskentely on kehittynyt edeltäneistä levyistä ja sen voi sanoa onnistuneen usein niin vaikean kolmoslevynsä kanssa.

Foghat sai vuonna 2009 oman julkaisunsa Warner Musicin "Original Album Series" -sarjaan. Viiden levyn paketin hinta on niin halpa, että vaikka Warnerin tyyliin tähänkin pakettiin on laitettu vähintään yksi köykäinen albumi, voi sitä suositella kaikille raskaasta rockista pitävälle. Nykyajan studiomiehet ovat tosin laajentaneet levyn dynamiikkaa niin paljon, että se kuulostaa paikoin ihan erilaiselta kuin alkuperäinen vinyyli, joka sekin löytyy nykyään omasta hyllystäni.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit