New Jersey




Taisin olla oman lukioni ensimmäinen Bon Jovi -fani ostettuani heidän esikoislevyn pian sen ilmestymisen jälkeen. Kakkoslevy erkaannutti minut heistä, mutta Slippery When Wetin hankin minäkin, vaikka vasta vuosi sen ilmestyttyä.

New Jerseyn ilmestyttyään olin maalaispoikana muuttanut suureen maailmaan, ja jälleen Bon Jovi kuului elämäni soundtrackiin. CD soi paljon kotona, ja ehkä vielä enemmän autossa sillä matkatyötä tehdessäni se oli muutaman vuoden ajan mukana jokaisella pitkällä ajomatkallani. Aikanaan peräti viisi singlejulkaisua poikinut menestysalbumi on omasta mielestäni koko Bon Jovin pitkän historian paras levy. Edelliseltä albumilta taitaa löytyä ne bändin suurimmat hitit, mutta New Jersey jyrää tasaisuudellaan ja on todella lähellä täydellistä pop-rock -albumia.

En ihmettele lainkaan levy-yhtiön vaatimusta tiivistää tupla-albumiksi aiotun levyn materiaali yhdelle rautaiselle levylle. Jos George Martin olisi osannut toimia aikanaan The Beatlesin kanssa samalla tavalla, populaarimusiikin ensimmäinen tupla ei olisi ollut tuon bändin nimeä kantava Valkoinen Tupla, mutta musiikillisesti meillä olisi taatusti New Jerseyn kaltainen menestys. Rock-musiikissa on toki sittemmin julkaistu kymmeniä huonoja tuplia, joista olisi tullut loistavia yhden levyn albumeja.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit