Thin Lizzy: Nightlife




Eric Bell'in jättäessään paikkansa, Thin Lizzyn johtohahmo Phil Lynnot rekrytoi vanhan bändikaverinsa Gary Mooren bändinsä uudeksi kitaristiksi. Kuten miehille kävi viisi vuotta aiemmin Skid Row -bändissä, yhteistyö jäi taas lyhytaikaiseksi. Moore oli bändissä vain vuoden 1974 ensimmäisen puolikkaan. Hän ehti olla mukana Little Darling/Buffalo Gal -sinkulla ja tämän, nelihenkisen kokoonpanon esikoislevyn yhdellä biisillä. Mooren aikakauden studiodemoja löytyy albumin 2012 deluxe-painokselta.

Väitetään, että Lynnot olisi päättänyt laajentaa kokoonpanoa kahteen kitaristiin vain varmistuakseen, että ainakin toinen heistä ilmaantuu aina paikalle. Eric Bellin ja Gary Mooren lähdöt kun olivat vaarantaneet bändin tulevaisuutta. Uudet kitaristit, Brian Robertson ja amerikkalainen Scott Gorham muodostivat jännittävän kahden soolokitaristin kumppanuuden. Vielä tällä levyllä tuota jänittävyyttä ei ole tarjolla samassa määrin kuin myöhemmin.

En ole koskaan ollut mikään intohimoinen Lizzy-fani. Toukokuussa 2009 otin itseäni niskasta kiinni ja tutustuin bändin koko tuotantoon. Nightlife-levy yllätti minut positiivisesti. Sen kappaleet ovat vaihtelevia, ja varsinkin koskettimien ja viulujen hieno käyttö antaa levylle hienon lisän. Frankie Carroll biisin sellot soivat kuin Beatles-levyillä parhaimmillaan. Valitettavasti biisien joukosta ei nouse esille samanlaisia helmiä kuin myöhemmillä levyillä.

Nightlifen paras biisi on Gary Mooren kitaroima Still In Love With You. Phil Lynnotin omasta äidistä kertova Philomena muistuttaa bändin irlantilaisista juuristaan.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit