Amputechture




Näillä jätkille on turha selittää mitään säännöistä. He rikkovat niitä kuitenkin. Heille on hyödytöntä mennä selittämään, että levyn alkuun pitäisi laittaa se tarttuvin kappale, koska ihmiset ostavat levynsä kuulemiensa ensimmäisten sekuntien perusteella. Nämä häiskät aloittavat levynsä ylipitkäksi venytetyllä kitaran viritystuokiolla jossa kuullaan tälle porukalle yllättävän haikeaa laulua. Joku voisi kutsua tuota Vicarious Atonementia esimerkiksi balladiksi. Urheilussa väitetään ettei voittavaa joukkuetta saa vaihtaa. Mitä tekevät nämä tyypit? He laittavat rumpalin vaihtoon juuri ennen kiertuetta. Voin kuvitella, että kitaristi Omar Rodriguez-Lopezin ja laulaja Cedric Bixler-Zavalan managerit harovat ja repivät hiuksiaan kerran jos toisenkin. Toisaalta he tietävät ettei lypsävää lehmää saa häiritä.


Niin siitä levystä piti kirjoittaa. Amputechture on aika selvää jatkumoa edelliselle Francis The Mute –levylle. Tällä kertaa kyseessä ei kuitenkaan ole juonellinen teemalevy, vaikka kappaleiden kesken voi silti olla havaitsevinaan jonkinlaista punaista lankaa. Omarin kitara soi edelleen levottomana ja Cedric pääsee naukumaan korkealta kulkevia laululinjojaan sinne tänne. Jotenkin lauluissa on nyt enemmän miesten aikaisemman yhtyeen At The Drive-Inin fiilistä. Päällekkäisiä lauluosuuksia on entistä enemmän.
 

Jos Francis The Mute oli se vedenjakaja joka tiputti kyydistä bändistä ensimmäisen levyn jälkeisen mediahuomion takia innostuneet ja The Scab Dates oli viimeinen niitti heidän arkkuunsa, niin Amputechture saattaa hankkia muutamia yhtyeelle joukon uusia faneja. Yhtye on uskaltanut lisätä rauhallisia, lähes seesteisiä osia, musiikkiinsa. Samalla sävyjä on tullut lisää. Tietenkin nämä veijarit kieltävät edelleen tekevänsä progressiivista rockia. Silti olisi kiva kuulla mitä Yesin tyypit tuumaavat, kun vertaan Amputechturea heidän Topographic Oceansiinsa. On tämä vähintään yhtä antoisa ja haastava teos musiikillisesti. En minä näistä The Mars Voltan studiolevyistä ikinä löydä mitään moitittavaa. Onneksi vai valitettavasti?

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit