Ohmwork




Alkuperäisen Black Sabbathin maailman ensimmäisen heavy-basistin Terence ”Geezer” Butlerin kaikki soololevyt, jos ei oteta lukuun miehen 80-luvun puolivälin Geezer Butler Bandia, ovat olleet joko erittäin raskaita tai jos mahdollista vieläkin raskaampia. Geezerin ensimmäinen soolo, jonka hän teki yhdessä Fear Factory –solistin Burton C Bellin kanssa, Plastic Planet oli erittäin keskinkertainen levy. Vuonna 1997, juuri ennen Black Sabbath reunionia, ilmestynyt Black Science oli huomattavasti parempi. Tuota laulaja Clack Brownin ensimmäistä levyä jaksaa kuunnella edelleenkin. Saa nähdä miten Ohmworkin kanssa käy ajan kuluessa.

Ohmwork sisältää oikeastaan kaikkia tämän päivän heavyn tyylisuuntia. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, levyn avaava Misfit voisi olla Trio Niskalaukauksen soittama. Clark Brown osoittaa jo tuossa ensimmäisessä kappaleessa, että hän on muuntautumiskykyinen, vaikkakin jotenkin rajoittunut, solisti. Clarkilta sujuu lähes minkälainen laulaminen tahansa, mutta soivaksi hänen ääntään ei voi sanoa.  Prisoner 103 alkaa aivan silkalla valkoisen miehen rapilla. Toki jo kertosäkeessä murahdellaan taas miehekkäästi. I Believe tuo valitettavasti mieleen Limp Bizkitin herkistelyt. Tätä ei olisi toivonut Geezeriltä kuulevansa. Reippaasti ja rujosti rokkaava Aural Sects menisi täydestä vaikkapa Defusen kappaleesta. Pseudociden kaltaisia ryöpsähdyksiä on voinut kuulla esimerkiksi Sepulturan levyiltä.

Käymättä läpi aivan kaikkia kappaleita voi sanoa, että Geezer on tehnyt monipuolisen levyn. Välttämättä tämä ei ole parempi kuin Black Science, mutta aika lähelle.  Ohmwork kuulostaa raskaalta, muttei silti tukahduttavalta. Levyllä on riittävästi tempo- ja oikeastaan kaikkia muitakin vaihteluita jotta se jaksaa kiinnostaa koko 40 minuuttia jonka se kestää. Yksikään näistä kappaleista ei olisi sopinut Ozzylle saati Black Sabbathille, joten on hyvä että Geezer julkaisi ne omalla nimellään.

Ai niin, rumpali Chad Smith ei ole se Red Hot Chili Peppersin Chad Smith. Melkoinen paukuttaja on tämäkin.

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit