Quantum




Tämä ei ole tanssimusiikkia. Heti ensimmäisestä kappaleesta lähtien kompit kääntyilevät niin usein että joraaminen Alien Hip Hopin tahtiin näyttäisi oikeasti nyrjähtäneeltä. Epäilin jo kerran CD:n pomppivan. Kosketinsoittaja Derek Sherinian ja rumpali Virgil Donati avustajineen ovat tehneet uransa tähän asti vaikeimman ja samalla parhaimman levynsä. Tästä ei voi olla pitämättä.

Monista erilaisista osista ja soiton äärimmäisestä teknisyydestä huolimatta Quantumin kuunteleminen ei ole stressaava tai mieltä liikaa kuormittava kokemus. Joskus instrumentaalilevyistä jää paha maku suuhun, tästä ei jää. Vaikka kitaran varressa on mm. sellainen virtuoosi kuin Allan Holdsworth, musiikki ei mene pelkäksi tiluttamiseksi. Koskettimien ja kitaran balanssi on onnistuttu pitämään hyvänä, soundi on raskaudestaan huolimatta ilmava, eikä levy kuulosta täyteen ahdetulta.

Totta kai muutamia Derekin Dream Theaterilta kuulostavia vyörytyksiä kuullaan, mutta tuo soundi on hänelle niin ominainen etteivät ne haittaa. Samalla tavallahan kitaristeja arvostetaan oman soundin ja tyylin löytämisestä. Derek soittaa soololevyillään ehkä hieman synkemmin ja hevimmin. Quantum sen sijaan sopisi komeasti vaikkapa Kirjurinluodon ohjelmistoon.

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit