Young Americans




Bowie kiinnostui Amrikassa asuessaan mustasta musiikista. Pääosin amerikkalaisten muusikoiden kanssa tehty Young Americans sisältääkin yllättävän autenttisen kuuloista sinisilmäsoulia. Bowie itse oli täysin tietoinen levynsä keinotekoisuudesta. Hän kutsui musiikkia muovisouliksi (plastic souliksi, joka saattoi viitata myös The Beatlesin Rubber Souliin), ja levyn työnimenä oli amerikkalainen slangi-ilmaus Shilling The Rubes, joka joissain kirjoissa on suomennettu "Juntteja kusettamassa". Levyn myöhempi työnimi oli The Gouster, joka taas tarkoitti katu-uskottavaa sälliä.

Young Americansilla alkoi Bowien ja kitaristi Carlos Alomarin pitkäaikainen yhteistyö. Alomar oli mukana säveltämässä levyn isoa hittiä Fame, joka syntyi soittajien jammaillessa John Lennonin kanssa. Hämmästyttävää kyllä Fame ei aiheuttanut plagiointisyytteitä, vaikka se muistuttaa enemmän kuin vain vähän kappaletta Footstompin' jonka Bowie esitti jopa televisiossa. 

Samoissa sessioissa äänitettiin myös Across The Universe, jota Lennon piti Beatlesin versiota parempana. John Lennonin kanssa jammailtu sessio aiheutti kuitenkin Bowien ja tuottaja Tony Viscontin välirikon - Visconti oli lentänyt Englantiin mielestään valmiin albumin nauhojen kanssa, ja loukkaantui menetettyään tilaisuuden työskennellä ex-beatlen kanssa.

Itse en ole koskaan innostunut Young Americansista. Levyllä on kaksi selvästi muista erottuvaa kappaletta - nimibiisi ja Fame - mutta muuten levyn tunnelma on mielestäni liian muovinen ja vetelä. Levyltä karsiutui aivan viime hetkellä tyylikäs Who Can I Be Now?, joka mielestäni olisi tehnyt levystä paljon paremman. Onneksi kyseinen kappale sentään pääsi mukaan Young Americansin laajennetuille cd-painoksille.

Young Americansin eri cd-versioilla on vaihteleva määrä bonusmateriaalia. Suositeltavin on vuoden 2007 painos, jossa bonuskappaleilla varustetun cd:n lisäksi on dvd:llä 5.1-miksaus ja musiikkipitoinen pätkä Dick Cavettin tv-show'sta. Kyseistä videopätkää voisi käyttää huumevalistuksessa, sillä Bowie on ilmiselvästi aivan muissa maailmoissa.

Heikki Heino


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit