Elements Of Persuasion




Kun Dream Theater -laulaja James LaBrie aikanaan julkaisi tämän ensimmäisen varsinaisen soololevynsä, pari ensimmäistä ilmestyi Mullmuzzler-nimellä, hän oli ollut muutaman viikon myöhässä. Kiinnostukseni bändin musiikkia kohtaan oli herännyt pitkästä aikaa, kun olin lukenut heidän kiinnityksestään vuoden 2005 Sweden Rockiin. Tämän arvostelun ajankohtana levyt olivat jo takaisin hyllyssä. Niin ne kiinnostuksen kohteet vaihtelevat. Toisaalta välillä näihin levyihin on kiva palata uudelleen. Olisiko mieli muuttunut tai levy ikään kuin kasvanut vuosien aikana. Tässä tapauksessa ei ole.

James saattaa olla työnantajansa ääni, mutta onneksi hän ei vastaa koko orkesterin sävellyksistä ja sanoituksista. Elements Of Persuasion voisi sointinsa puolesta olla seuraava Dream Theater –levy. Kappaleet ovat tummanpuhuvia ja aiheiltaan synkkiä. Mutta materiaaliin tarkemmin perehtyessä huomaa, että onneksi tämä ei ole se. Kappaleet ovat kyllä jollain mittapuulla hyviä ja kekseliäitä, koukkujakin niissä on, mutta se aivan huimin kunnianhimo niistä tuntuu puuttuvan. Petruccia ja Portnoyta ei korvata sampleilla ja erilaisilla loopeilla, olkoon musiikki muuten kuinka kokeellista tahansa.

Elements Of Persuasionin kuunneltuaan saattaa hyvillä mielin todeta, että on vain hyvä että Dream Theater on pitkälti kitaristin ja rumpalin bändi. Näin jälkikäteen voi tietysti myös huomata, että tämä levy oli LaBrien vuoden 2005 levyistä se raskaampi. Dream Theaterin Octavarium sisälsi poppia ja mammuttimaisen nimikappaleen. LaBrieta on siis turha syyttää tuon levyn kepeydestä.
 
Dream Theaterin jokaiselta jäseneltä tuntuu jäävän materiaalia yli runsaasti. Turha näitä kappaleita on jättää pöytälaatikkoon pölyttymään. Soololevyt ovat oiva tapa jakaa noita ylijäämiä ja välttää turhaumia. Onhan näissä aina tekemisensä. Kun julkaisijalla on kunnon jakelukanavat, en epäile ollenkaan etteikö LaBrie olisi tyytyväinen siihen, että tämäkin levy tuli tehtyä. Dream Theater –faneille tämä on välityö, mutta se osoittaa sen että Jamesin ääni oli tässä vaiheessa valmis Dream Theaterin raskaita levyjä varten.

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit