Stardust – Kingdom of Illusion
Kun laitoin Kingdom of Illusionin ensimmäistä kertaa soimaan, olin ihan varma, että kyseessä on joku brittiläinen vanhojen mestarien uusi bändiviritys. Kuinka väärässä voi ihminen olla? Tässä kohtaa nostan käden virheen merkiksi. Samalla kun tunnustusten äärellä ollaan, myönnän, että tämän poppoon vuoden 2020 debyyttilevy on mennyt täydellisesti ohi. Aika paha ja edes koronaa ei voi tästä mokasta syyttää. Tunnustus ohi.
No vielä, jos vähän avaudun, käykö? Makea on heikkouteni. Olen sokerihiiri. Sama koskee musiikkia. Vaikka proge ja raskas metalli soivatkin useimmiten, myös AOR toimii isosti. Nyt ollaan karkkikaupassa. Ja ai että on herkkua tarjolla! Unkarissa vuonna 2015 perustettu Stardust tekee kaiken oikein. Ja on kreemit ja kuorrutteet.
Bändin musiikista tulee mieleen niin Brian Adams kuin Don Henleykin. Nuo heput, jos ketkä osaavat tehdä tarttuvia rock-ralleja. Niin osaavat nämä uudet mestaritkin. Eniten miellyttää Sarah, joka menisi aivan täydestä Toton albumilla. Soittavat hienosti. On tyyliä ja makua. Levyllä on kymmenen erinomaisen hienoa, tätä yhtyettä varten tehtyä biisiä. Niiden lisäksi on vielä yksi laina. Cinderellan alun perin esittämä Don’t Know What You Got… Till It’s Gone on toki hieno, mutta alkuperäinen on sen verran kova, että uusi lämmitys jää vähän haaleaksi. Muuta vikaa en keksi ja ei kai aina tarvitsekaan? Tykkään ja tämän namin hyväksyy myös hammaslääkärini.
Tero Honkasalo