Physical Graffiti




Kirjassa The 500 Greatest Albums Of All Times tämä albumi arvioitiin maailman 70. parhaaksi. Arvio pohjautuu vuonna 2003 Rolling Stone -lehden tekemään kyselyyn, jossa sadat musiikkialan ammattilaiset listasivat kukin 50 omaa suosikkilevyään. Vaikka itse en listauksia juuri harrasta, kyseinen kirja on kiinnostavaa luettavaa.

Led Zeppelin äänitti vuonna 1974 kahdeksan uutta biisiä, joista oli tarkoituksena kasata bändin kuudes LP. Ongelmaksi muodostui se, että vinyylilevylle olisi mahtunut vain seitsemän biisiä. Koska bändi ehdottomasti halusi julkaista kaikki äänittämänsä kappaleet päädyttiin ratkaisuun, jossa levylle lisättiin seitsemän aiempien levyjen sessioista yli jääneitä biisejä. Kasasin kerran sessioiden kahdeksasta biisistä 53 minuutin kasetin, mutta huomasin kaipaavani aiemmilta levyiltä yli jääneitä kappaleita. Näiden biisien kera muodostunut 82 minuuttinen tuplalevy on harvinainen esimerkkejä siitä, että venyttämällä levy tuplaksi, se samalla paranee.

Useat fanit pitävät Physical Graffitia bändin uran parhaana levynä. Custard Pie, In My Time Of Dying ja majesteettinen Kashmir antavat levylle toki huiman nosteen. Loistavan neloslevyn ylijäämäksi päätyneiden Down By The Seaside ja Boogie With Stu iloittelun kanssa ne tekevät tästä levystä erinomaisen. Itse nostan silti tämän levyn edelle sekä bändin kakkosen että heidän nelosen.

Petri Myllylä

 

Physical Graffiti on yksi harvoista onnistuneista studiotuplaälppäreistä rockin historiassa. Se on monipuolinen - johtuen ainakin osittain levylle päätyneistä vanhoista "ylijäämäbiiseistä" - mutta silti yhtyeen vanhemmat levyt tunteville 100-prosenttista Zeppeliniä.

Levyn parasta biisiä on mahdotonta valita, ainakin minulla suosikki vaihtuu jokaisella kuuntelukerralla. Kashmir on kyllä vaikuttavan kuuloinen, mutta mielestäni turhan pitkä. Custard Pie ja The Rover ovat pirteämpiä, samoin Trampled Underfoot. Makuasioista ei kannata kiistellä, jokaisella kappaleella on todellakin tärkeä paikkansa tällä tuplalla.

Cd- ja mp3-ajan lasten pitäisi ehdottomasti nähdä Physical Graffiti alkuperäisenä vinyylipainoksena. Vasta sen jälkeen tietää, miksi vinyyliä ei koskaan voida täysin korvata.

Heikki Heino


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit