Loose Ends




Loose Ends koostuu enimmäkseen studiojameista ja biisiaihioista. Warner Records ei julkaissut levyä aikanaan lainkaan Yhdysvalloissa mikä kertonee sen tasosta verrattuna kitaristin aiempiin kuolemanjälkeisiin julkaisuihin. Loose Ends jäi samalla Jimin managerin Michael Jefferyn viimeiseksi Hendrix-julkaisuksi sillä hän kuoli vuonna 1973 ennen levyn julkaisua.

En ole tutustunut koskaan tähän levyyn levynä, mutta sen kahdeksasta raidasta kaksi; vuonna 1967 sinkun b-puolelle työnnetty The Stars That Play with Laughing Sam's Dice ja Drifter's Desire tulivat itselleni tutuiksi vuonna 1997 ostamaltani South Saturn Delta -levyltä. Ymmärtääkseni kolme vuotta myöhemmin julkaistulta boxilta löytyvä Come Down Hard on Me on sama versio kuin tämän levyn avaava versio kappaleesta. Loose Ends'in päättävä, Jimin yksin kitarallaan soittama Electric Ladylandin ensimmäinen versio löytyy samoin tuolta The Jimi Hendrix Experience -boxilta.

Valtaosa levyn biiseistä on Hendrix'in ja hänen soittokavereiden jameja, ei niinkään julkaistavaksi tarkoitettuja biisejä kuten kolmella aiemmin julkaistulla levyllä. Jam 292, Hoochie Cootchie Man ja Burning Desire on julkaistu Hendrix'in perikunnan toimesta ns. official bootleg -levyillä. Sitä vastoin Band of Gypsys'in tammikuussa 1970 äänittämä Blue Suede Shoes lienee yhä julkaisematta CD-muodossa.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit