Led Zeppelin III




Kahden loistavan levyn jälkeen ilmestynyt Led Zeppelin III on taatusti ollut bändin raskaasta otteesta haltioituneelle fanille vähintäänkin pienoinen järkytys. Vuosikymmeniä myöhemmin on tosin helppo osoittaa kakkosalbumin antaneen vihjeitä että bändin musiikki voi kehittyä myös akustisempaan suuntaan. Kyllä kolmosellakin heitetään suoraa rockia, mutta mukana on paljon akustista hämyilyä, jopa selvää folkmusiikkia. Vaikka se nousi ilmestyttyään listaykköseksi molemmin puolin Atlantia, sen poistui listoilta varsin nopeasti ja jäi myynnillisesti viidesosaan edeltäjästään.

Jimmy Page ja Robert Plant vetäytyivät vaimoineen ja parin avustajan kanssa huhtikuussa 1970 päättyneen Amerikan kiertueen jälkeen Plantin perheen Wales'issa sijaitsevalle Bron-Yr-Aur'in mökille. Siellä parivaljakko sävelsi aiempiin verrattuna hyvin erilaisia biisejä. 

Led Zeppelin III on kestänyt aikaa hämmästyttävän hyvin. Nopeasti äänitetty debyytti kuulosti mukavalla tavalla vanhanaikaiselta jo vuonna 1982 jolloin itse löysin sen, mutta III tuntuu yhä kiehtovalta ja tuoreelta. Levyn avaa aivan mahtavan maskuliininen viikinkiaiheinen Immigrat Song. Itselleni levyn ehdoton ykkösraita on kuitenkin hidas blues Since I've Been Loving You. Se taidettiin äänittää ennen maaliskuussa alkanutta kiertuetta sillä se kuului jo tuolloin bändin settiin.

Vaikka olen omistanut III yli 30 vuotta, se on itselläni jäänyt edeltäjiensä ja IV varjoon. Saatuani 2014 remasteroidun uuden levyn (LP/CD), kuuntelin parin viikon aikana III enemmän kuin samaan aikaan julkaistuja I ja II. Huomasin diggailevani levyä aivan hillittömästi ja löysin sieltä uusia juttuja. Mainittujen kappaleiden lisäksi Celebration Day on kuulunut suosikkeihini, mutta nyt niiden rinnalle tulivat biisit Friends ja kepeästä Tangerine. 

Levyn sessioissa syntynyt Hey Hey What Can I Do on bändin historian ainoa sinkkuharvinaisuus. Se laitettiin Immigrant Song'in b-puolelle. Sessioista yli jäänyt Bron-Yr-Aur päätyi myöhemmin Physical Graffitille. Poor Tom sitä vastoin julkaistin vasta bändin hajoamisen jälkeen osana Codaa. Tuon biisin vokaaliosuus lienee kumminkin uudelleenäänitetty 80-luvulla. Itseäni hämmästytti ettei Jimmy Page laittanut näitä kappaleita 2014 julkaistun kaksilevyisen deluxe-painoksen bonuksiksi. Nyt bonuslevy on omistettu levyn biisien aiemmin julkaisemattomille vaihtoehtoisille versiolle. 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit