John Fogerty




Piilouduttuaan parin vuoden ajan The Blue Ridge Rangers -nimen taakse, John Fogerty laittoi alkuvuodesta 1974 ilmestyneen Comin' Down The Road -singlen kanteen vihdoin oman nimensä. Esikois-LP:n työstäminen vei kuitenkin runsaasti aikaa ja se saatiin markkinoille vasta 1975. Vaikka levy ei aivan vastaa koviin ennakko-odotuksiin, joita Creedence menestys antoi odottaa, ei tämä levy ihan surkeakaan ole.

Kuuntelin John Fogerty -levyn ensimmäisen kerran joskus 80-luvun alussa, ennen miehen komeaa comebackia. Tuolloin se jäi täysin Creedence-albumien varjoon. Löysin divarista kesällä 2009 reilusti soitetun vinyylin ja tällä kertaa levy sai runsaasti huomiota. Onnekseni en ollut kuunnellut muutamaan vuoteen CCR-tuotantoa joten turha vertailu ei häirinnyt minua. Muutaman kuuntelukerran jälkeen kyllästyin kuuntelemaan rätisevää kiekkoa ja onnekseni löysin sen tilalle valkoisella etiketillä olevan hyväkuntoisen promolevyn. 

Rockin' All Over The World viestittää ensitahdeistaan lähtien että Fogerty on palannut countrysta takaisin rock-musiikin pariin. Vaikka Status Quen versio onkin tätä tunnetumpi, kyllä alkuperäinen toimii sekin. Kakkosbiisinä kuullaa 20-luvun lopulla ensijulkaisunsa saanut (I'll Be Glad When You're Dead,) You Rascal, You. Seuraavat raidat The Wall ja Travelin' High voisi hyvinkin kuvitella olevan CCR:n kauan kadoksiiin jäänneeltä levyltä. Ykköspuolelta löytyy toinen lainakappale, Jackie Wilsonin esittämä R&B-klassikko Lonely Teardrops vuodelta 1958. Valitettavasti Fogertyllä ei ole mitään uutta annettavaa biisille. Sitä vastoin kääntöpuolelta löytyvä Huey Smithin vuonna 1958 ensilevyttämä Sea Cruise kulkee niin mallikkaasti että on yksi levyn omista suosikeistani.

Levyn ilmestymisen jälkeen Fogerty äänitti levyllisen materiaalia, joka jäi julkaisematta. Samaan aikaan Forgerty riitautui silloisen levy-yhtiön, ja entisen Creedence Clearwater Revival -yhtyeen Asylym Recordsin kanssa. Firman johtaja Saul Zaentz jäi kiveksi Fogertyn kenkään, ja kun laulaja teki kymmenen vuotta myöhemmin paluun, Zaentz sai kuulla kunniansa.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit