Beat




1980-luvun King Crimson toimi edeltäneitä kokoonpanoja paremmin, ja kaikkien yllätykseksi Beat-albumilla soitti täsmälleen sama kokoonpano kuin Disciplinellä. Musiikki ei enää ollut niin tuoreen ja yllättävän kuuloista kuin edeltäjällä, mutta kyllä tälläkin levyllä hyviä kappaleita on. Frippin, Belew'n, Brufordin ja Levinin taitojen ansiosta mutkikkaatkin kappaleet kulkevat pelottavalla helppoudella.

Kitaristi-laulaja Adrian Belew totesi vuosia myöhemmin King Crimsonin kärsivän kirouksesta. Sinänsä kaunis ja simppeli Heartbeat ei saanut radiosoittoa, ja niinpä Belew esitti sen uudelleen soololevyllään. Kahdesta versiosta on vaikea valita parempaa, mutta kaupallisesti kumpikin floppasi. Crimson oli kuitenkin edelleen kokeileva ja uusia alueita tutkiva. Varsinkin vinyylin B-puolella liikutaan välillä alueilla, joilla ei yritetäkään miellyttää läheskään kaikkia kuulijoita.

Heikki Heino

 


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit