Live At Earl's Court 1975 (DVD)




Led Zeppelin palasi maaliskuun lopussa 1975 menestyksekkäältä kahden kuukauden USA:n kiertueelta. Pienen loman jälkeen se aloitti valmistautumisen tulevaan viiden illan esiintymiseen Lontoon Earl's Courtissa. Päättämällä soittaa vain yhdessä isossa paikassa, yhtyeen ei tarvinnut pienentää Amerikan lavaproductiotaan ja samalla se luonnollisesti säästi reissaamisessa. Kaikkia bändin englantilaisia faneja moinen taloudellisen tuloksen maksimoiminen ei varmastikkaan miellyttänyt, mutta ne jotka päättivät tehdä Lontoon-matkan, näkivät idolinsa paremmassa keikkakunnossa kuin koskaan tämän jälkeen. Näille keikoille osallistui yli 85.000 ihmistä ja niiden maine on fanien keskuudessa legendaarinen. Bändi oli tuolloin kiistaton ykkösbändi maailmassa.

Neljällä ensimmäisellä keikalla heitettiin kullakin identtinen 14 biisin setti, mutta viimeisenä iltana kuulijat saivat niiden perään bonuksena vielä toisen encoren Heartbreker ja Communicator Breakdown muodossa. Keikoilta ei ole julkaistu virallisesti kuin kuusi biisiä, jotka löytyvät Led Zeppelin vuonna 2003 julkaistulta "DVD":ltä. Sitä vastoin markkinoilla on bootlegnauhojen lisäksi esimerkiksi Masterplan-yhtiön julkaisema kaksiosainen Live At Earl's Court 1975 (pikkukuvat), joka tulee neljänneltä keikalta 24.5.1975. Tosifani hankkii nämä bootlegtasoiset levyt, mutta hifisti ei niistä juuri perusta sillä ne tulevat keikan videokopioista. Äänen- ja kuvanlaatu ei siis aiheuta tasajalkahyppelyä. Itse olen nähnyt tämän keikan kokonaisuudessaan. En lähde sitä kuitenkaan arvioimaan sillä en suosittele bootlegvideoiden hankintaa. Palaan asiaan kun keikka julkaistaan kokonaisuudessaan. 

Led Zeppelinin hyödyntää vuoden 1975 setissään taidokkaasti sen laajaa biisimateriaalia. Yksi keikkojen kohokohta oli setti, jossa Jimmy Page soitti istueltaan akustista kitaraa ja John Paul Jones mandoliinia. Heidän välissä istui korkealla jakkaralla Robert Plant. Toisinaan John Banham liittyi lavan etuosaan soittamaan marakatteja, tamburiinia ja muita vastaavia instrumentteja. "DVD":llä on tällainen intiimi kolmen kappaleen setti, joka koostuu biiseistä Going To California, That's The Way ja Bron Yr Aur Stomp.

Jostakin syystä keikan alkupuolella ennen akustista settiä soitettu livenä hienolta kuulostava In My Time Of Dying on siirretty DVD:llä sen perään ennen toista uutta biisiä, Trampled Underfootia. Bändi esittää ne todella innostuneesti ja energisesti. Myös kuulemiltani 1975 USA kiertueen bootleg-levyillä nämä kaksi kappaletta nousevat esille jättäen joitakin aiempia hittejä varjoonsa.

Led Zeppelinin tunnetuin biisi, Stairway To Heaven päätti Earl's Courtin keikkojen varsinaisen setin. Vaikka DVD:lle on laitettu biisistä erinomainen versio, pidän enemmän esimerkiksi vuoden 1971 BBC-esityksen versiosta.

Vaikka "DVD" onkin loistava kuvallinen musiikkipaketti, vuoden 1975 keikka jää kuudella biisillä hieman torsoksi ja olisi hienoa saada kuulla lisää musiikkia tästä konserttisarjasta. Koska alkuperäiset videonauhat ovat Jimmy Pagen hallinnassa, toiveet omasta 1975 livestä voivat hyvinkin jonakin päivänä realisoitua.

Petri Myllylä

 

 


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit