Somewhere In California





Night Ranger nimenä ei sano varmaankaan normaalille suomalaiselle hard rock -fanille yhtään mitään. Se on tietenkin bändin vanhan fanin mielestä huutava vääryys. Onneksi toisin on tietenkin yhtyeen kotimaassa Amerikassa ja muualla maailmalla, varsinkin Japanin suunnalla. Siellä yhtye nauttii muutakin kuin pienen ryhmän ylläpitämää kulttimainetta.

Isoimmat hittinsä, eli suurimman menestyksen saavuttaneet slovarit, kuten Sister Christian ja Don't Tell Me You Love Me se julkaisi jo 80-luvun levyillään. MTV pyöritti videoita. Menestyksen ollessa huipussaan vuonna 1989 bändi hajosi hetkeksi. Basisti Jack Blades liittyi Ted Nugentin ja kumppaneiden Damn Yankees -super-yhtyeeseen. Night Ranger kokeili toista laulajaa. Onneksi Blades palasi mikrofonin taakse vuonna 1996.

Sittemmin Night Ranger on ollut enemmän tai vähemmän ahkera. Se on osallistunut samanhenkisten yhtyeiden kuten Journey ja Foreigner kimppakiertueille. Edellisen studiolevynsä se julkaisi vuonna 2007. Hole In The Sun, vaikka aikanaan hyvältä kuulostikin, on jäänyt vähäiselle soitolle. Veikkaan, että tämän uutukaisen kanssa käy toisin. Tällä kertaa nimittäin vaikuttaa siltä, että Frontiers-pomot ovat speksanneet tarkalleen mitä bändiltä haluavat. Sitä saa mitä ostaa.

Somewhere In California käynnistyy erittäin vahvalla Growin' Up In Californialla. Se rokkaa reippaan iloisesti. Bändi kuulostaa osavaltioltaan. Se on iloinen, aurinkoinen, reipas, sporttinen ja positiivinen. Tietenkin jossain kohdassa tätä kiekkoa tulee itku pitkästä ilosta, mutta niinhän se on ollut aina näillä aikuisille tarkoitetuille hard rock -levyillä. Hitaatkin kappaleet toimivat. Tietenkin. Yhtyeen voimakkaat valttikortit olivat ennen vanhaa vanhat laulusuoritukset, tarttuvat melodiat ja erittäin hienot kitarakuviot. Niitä hyödynnetään nyt koko käden edestä. Vähän pöhköt tekstitkään eivät pilaa levyä. Nekin ovat sitä 80-lukua.

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit