Godbluff




 

Peter Hammillin hajotettua Van Der Graaf Generatorin vuoden 1972 alussa, hän jatkoi musiikin tekoa soolouralla. VDGG oli pistänyt pillit pussiin sen verran hyvissä väleissä, että yhtyeen muut muusikot Hugh Banton, Guy Evans ja David Jackson vierailivat Hammillin soololevyillä ja keikoilla. Loppujen lopuksi oli vain ajan kysymys, koska VDGG kasattaisiin uudelleen.

Se tapahtui vuonna tammikuussa 1975.Bändi päätti heti alusta asti, että se ei nojaisi uutta tulemistaan vanhaan menestykseensä, vaan soittaisi keikoilla vain uutta materiaalia. Mukana oli myös Hammillin soolokappaleita. VDGG kirjoitti siis nipun kappaleita ja lähti taas kiertämään ahkerasti. Se soitti mm. pitkän Italian kiertueen. Sinne Banton, Jackson, Evans -kolmikkoa oli manguttu esiintymään VDGG:nä jo hieman aiemmin. Ei ihme sillä yhtyeen edellinen levy Pawn Hearts oli ollut Italian listaykkönen.

Kesäkuussa, heti kiertueen jälkeen, vetämättä yhtään henkeä, erittäin hyvässä öljyssä ja tiukassa kunnossa ollut VDGG meni äänittämään Godbluffin Rockfield studiolla, Monmouthshiressä. Samalla he äänittivät jo pari kappaletta seuraavallekin levylle. Musiikkia tuntui tulevan. Elokuussa bändi suuntasi taas Italiaan. Siellä on äänitetty tämän remasteroidun CD:n bonusraidat. Kappaleet ovat Peter Hammillin vuoden 1974 soololevyltä The Silent Corner and the Empty Stage. Ne kuvaavat hyvin kuinka raaka, mutta toisaalta ilmava ja poikkeuksellisen rokkaava yhtyeen soundi tuohon aikaan oli.

The Undercover Man, Scorched Earth, Arrow ja Sleepwalkers ovat kaikki VDGG-klassikoita. Ne ovat hienointa ja rujointa progea mitä tuohon maailman aikaan oli tehty. Tällä levyllä ei ole heikkoa, saati tylsää vaihetta. Sillä ei ole yhtään turhaa hetkeä. Jos VDGG:n tuotannosta pitäisi valita kirkkain helmi, God Bluff olisi minun valintani.

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit