Gordon Fights




Gordon Fightsin avausraita As I Please alkaa kuin Ozzyn Crazy Train, sitten soitetaan hetki Deep Purplen Highway Starin alkua, sitten rauhoitutaan ja kappale varsinaisesti alkaa. Ruotsin Tukholmasta tuleva Gordon Fights tekee retrorockinsa tieten ja taidolla. Yhtye mainitsee esikuvikseen mm. Lynyrd Skynyrdin, Otis Reddingin, Stoogesin and Jefferson Airplanen. Varmasti merkkejä kaikkien noiden vaikutuksesta tältä debyyttilevyltä voikin kuulla. Itse lisäisin listaan Grand Funk Railroadin.

 

Tämä levy rokkaa perin reippaasti, rennosti ja turhia jännittelemättä. Kitarat jyräävät ja vinkuvat, koskettimet ulvovat juuri niin kuin niiden pitää, kun niitä oikein rääkätään. Hyvällä maulla särötetty basso tekee rytmiryhmän soundista murean. Bändin äänimaailma on aika stoner, mutta musiikki ei jumita lainkaan. Psykedelian voi Gordon Fightsin kohdalla unohtaa. Hyvä boogie on kaiken a ja o. Laulajan ääni on oikein hyvä ja mukavalla tavalla persoonallinenkin. Ensimmäiseksi voisi kuvitella yhtyeen tulevan rapakon takaa. Sen verran aidosta asiasta on kyse. Suosikkini on kepeä Brothers & Sisters.

 

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit