A Dramatic Turn Of Events




Dream Theaterin ympärillä kohistiin oikeastaan koko viime vuosi. Kun bändin perustaja Mike Portnoy ilmoitti erostaan joka puolella ihmeteltiin miten yhtye pystyy jatkamaan. Totta kai pystyi. Kun uudeksi rumpaliksi ilmoitettiin Mike Mangini, bändin tulevaisuus ei enää tuntunut olevan uhattuna millään tavalla. Annihilatorin ja Extremen ohella Mangini on soittanut James LaBrien soololevyillä. Hänellä oli siis jo jonkinlaista käsitystä siitä miltä duuni Dream Theaterissa maistuisi. Onhan tuo yhtye rumpalille työpaikkana unelma.

Osuvasti nimetty A Dramatic Turn Of Events on erittäin hyvä Dream Theater -levy. Se ei ole tyylillisesti ehkä yhtä raskas kuin pari edeltäjäänsä. Toki mättöä mukana on, mutta siinä on jokin roti ja tarkoituskin. Pikemminkin levy pohjaa yhtyeen progemenneisyyteen. Se on hyvä. Pitkiä kappaleita, upeaa soittoa ja hienoja toistensa yli, ali ja lomitse meneviä melodioita on tarjolla vaikka kuinka paljon. Nyt ei kuitenkaan liioitella. Sen sijaan tuntuu, että bändi iloittelee. Tolkku se on progeilullakin.

Bändi kuulostaa aivan itseltään. Itse asiassa soundi on niin ennallaan, että pitää oikein miettiä mikä uuden rumpalin panos tällä levyllä on. Sehän on selvä, Mangini on tehnyt bändistä taas ehjän. Hän on saanut muiden soittajien kyvyt esiin. Jopa hiljainen, mikä sen tyypin nimi nyt oli, basisti John Myung on osallistunut säveltämiseen. Luulen, että Dream Theaterissa on nyt hyvä olla. Siltä tämä levy ainakin kuulostaa. A Dramatic Turn Of Events on helposti tämän vuosituhannen paras Dream Theater -albumi.

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit