Notes From San Francisco (Studio)




Rory Gallagher laajensi syksyllä 1972 triona aloittanutta soolobändiä kvintetiksi. Viisi vuotta ja viisi levyä myöhemmin bändi äänitti Elliot Mazerin ohjauksessa San Franciscossa uutta levyä. Aivan kuten oli tapahtunut edellisen levyn äänityksissä Roger Gloverin kanssa, Rory ajautui esimerkiksi Neil Youngin, Bob Dylanin ja The Bandin kanssa työskennelleen Mazerin kanssa erimielisyyksiin. Roryn jätettyä (toki tahattomasti) sormensa taksin oven väliin edessä oli sairausloma - ja hyvä syy keskeyttää äänitykset ja palata Englantiin.

Viisijäsenien bändi siirtyi Englantiin joululomalle, jonka jälkeen jatkettiin keskenjääneen levyn äänityksiä. Yhteistä säveltä ei enää löytynyt ja helmikuussa 1978 Rory päätti hyllyttää koko produktion. Samalla taisi syntyä päätös muuttaa kokoonpanoa. Jo ennen Roryn bändiin tuloa keskenään soittaneet Lou Martin ja Rod de'Ath soittivat viimeisen keikkansa bändissä huhtikuun lopulla Lontoon Hammersmith Odeonilla.

Notes From San Franciscon ykköslevy koostuu kahdestatoista (LP:llä on näistä vain 9) joulukuussa 1977 äänitetystä studioraidasta. Kakkoslevyllä (LP:n levyt 2&3) on aiemmin julkaisemattomasta 1979 keikasta. Ratkaisu yhdistää studio- ja livemateriaalia ei minusta ole kovinkaan fiksu sillä pelkkä San Francisco ei riitä yhdistämään toisistaan ajallisesti yli kahdella vuodella eroavaa, ja eri kokoonpanoilla äänitettyä materiaalia. Tässä arviossa keskityn pelkästään julkaisun studiomateriaaliin.

Kaikkia San Franciscossa 1977 äänitettyjä biisejä ei luonnollisestikaan hylätty. Viisi niistä äänitettiin uudelleen trioksi supistuneen bändin toimesta kesällä 1978, ja ne löytyvät Photo-Finish -levyltä. Saman vuoden lopulla Rory kertoi haastatteluissa että neljä julkaisematta jäänyttä kappaletta tullaan julkaistaan mahdollisesti myöhemmin. B Girl ilmestyikin seuraavana vuonna Top Priorityllä nimellä Public Enemy No. 1.

Kun Roryn kataloogi remasteroitiin 1999, San Franciscon ylijäämänauhoista saatiin niihin laadukasta bonusmateriaalia. Persuation laitettiin tuolloin Deucelle, Rue The Day ja alkuperäinen Public Enemy No. 1 eli B Girl liitettiin Calling Cardille. Muutama vuosi myöhemmin kaksi erilaista versiota biisistä Wheels Within Wheels laitettiin samannimiselle akustiselle harvinaisuudet-kokoelmalle. Loput kaksi biisiä Cut A Dash ja Out On The Tiles ovat siis tämän julkaisun ainoat aiemmin julkaisemattomat studiokappaleet. Kumpikaan niistä ei ole mukana triplavinyylillä. Seikka jota en ymmärrä lainkaan. Nyt näitä kahta biisiä ei ole saatavana lainkaan vinyylinä. Mitä olisi maksanut prässätä ne sinkulle ja liittää mukaan muutenkin kalliiseen kolmen LP:n pakettiin? Vai onko kassakaapissa ovela suunnitelma julkaista 1977 (3xCD paketissa puhutaan 1978) äänityksistä vielä CD:tä laajempi painos, jolloin se olisi tupla-vinyyli.

Petri Myllylä / 7.8.2019


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit