Notes From San Francisco (Live)




Rory Gallagher kiersi syksystä 1979 kesään 1980 esittelemässä trioksi uudelleen supistuneen bändin toista yhteistä albumia Top Priorityä. Tosin tapansa mukaan hän kasasi tuolloinkin setin kattamaan laajasti omaa ja lainattua tuotantoa. Syksyn Euroopan kiertueella soitettiin silti jopa 4-5 uutta kappaletta.

Notes From San Fransiscon triplavinyylin kakkos- ja kolmoslevyltä löytyvä Live eroaa selvästi samalla kiertueella äänitetystä, ja tuoreeltaan syyskuussa 1980 julkaistusta Stage Struckista sillä sen 12 biisistä vain neljä löytyy "viralliselta julkaisulta". Valitettavasti tämä uusi julkaisu ei sekään sisällä kokonaista keikkaa. Ymmärrän hyvin että sen kasannut Roryn veljenpoika on halunnut välttää päällekkäisyyttä Stage Struckiin jättäessään Wayward Child, Brute Force & Ignorance ja Moonchildin pois. Mutta miksi hän jätti pois kiertueella soitetut coverit,  Muddy Waterin I Wonder Who ja Lead Bellyn Out on the Western Plain?

San Franciscon biiseistä Off The Handle soitettiin kiertueella hyvin harvoin eikä se ollut mukana Stage Struckilla-levyltä joten sen kuuleminen livenä on yksi tämän julkaisun plussista. Samaa voi sanoa kolmen vuoden takaisista biiseistä Calling Card, Do You Read Me ja Country Mile. Sellaisten tuttujen keikkakappaleiden kuten Tattoo'd Lady, Bought And Sold ja pitkään setissä olleen, mutta yhä hienosti toimivan Bullfrog Bluesin lisäksi setissä on itselleni uusi tuttavuus I'm Leaving sekä vain vuonna 1979 Rockpalast TV-keikalta tuttu Frankie Fordin Sea Cruise.

En suoranaisesti hypännyt kattoon kuunnellessani Notes From San Fransisco -studiolevyä. Kuten yleensä, artistit harvoin jättävät julkaisematta jotakin sellaista musiikkia, jonka kokevat vahvasti omakseen. Onneksi julkaisun kakkoslevyksi laitettiin tämä höyrykoneen lailla eteen päin puskeva live. En ole juurikaan kuunnellut vuonna 1980 julkaistua Stage Struckia, mutta samalla kiertueella äänitetyn keikan perusteella päätin siirtyä seuraavaksi sen levyn kimppuun. Näistä kahdesta julkaisusta voisi tietysti kasata yhteensä 18 biisin mittaisen kokoelman, joka kertoisi kohtuullisen autenttisesti sen miltä Roryn uusi trio kuulosti 1979-80.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit