Money And Cigarettes




Luin syksyllä 2012 Eric Claptonin omaelämänkertaa ja sen innostamana sain vihdoin itseni tämän levyn pariin. En ollut sitä koskaan kuunnellut vaikka se oli ollut minulla tiedostomuodossa jo vuosia. Tiedostokuuntelun perään ostin divarista hyväkuntoisen USA-vinyylin.

Clapton palasi parin vuoden tauon jälkeen studioon Amerikan kiertueen jälkeen kesällä 1982. Alkoholista katkaisuhoidossa ollut vesiselvä kitaristi ei saanut Bahamasin Compass Point studiolla kahdessa viikossa aikaiseksi kuin yhden biisin. Pian tämän jälkeen hän erotti joulukuussa 1978 aloittaneen bändinsä. Tuottaja Tom Down sai tehtäväksi kasata studiokokoonpanon, jonka kanssa tämä levy äänitettiin loka-marraskuussa 1982. Studiossa olivat steel-kitaristi Ry Cooper sekä pitkän linjan ammattilaiset rumpali Roger Hawkins ja basisti Donal "Duck" Dunn. Kiertuebändistä vain Albert Lee sai kutsun osallistua levyntekoon. 

Clapton coveroi edelliselle albumille Another Ticket Sleepy John Estesin biisin Floating Bridge. Myös Ry Cooperin kanssa työskennellyt (mutta jo kuollut) blues-legenda saa myös tälle levylle kappaleensa kun hänen Everybody Oughta Make A Change starttaa albumin. Edellisen levyn tavoin Troy Seals ja Eddie Setser tekivät tällekin levylle biisin. I've Got Rock 'n' Roll Heart menestyi kuitenkin vain USA:ssa enkä ihmettele miksi. Se on juuri sellainen turhanpäiväinen radiosoittobiisi, joita Clapton ei uskonut itse kykenevänsä tekemään. Ja siinä mielessä hän taisi olla oikeassa, ettei hänellä juuri tuolloin ollut hittejä taskuissaan. 

Tämä levy on paljon vähemmän blues kuin mitä sitä edeltänyt Another Ticket. Itse en levyn tiedostokuuntelust juuri syttynyt, ja ehkä siksi hankin sen vinyylinä. Toki mukana on pari namupalaa, joista Claptonin oma Slow Down Linda on juuri sellainen hyvän tuulen roketti, joista pidän. Olisiko Donal Dunn ehdottanut Claptonille biisiä Crosscut Saw sillä basisti oli studiossa myös silloin kun Albert King äänitti sen vuonna 1966. Tuolloinhan Cream coveroi myös Albertin menestyshitin Born Under A Bad Sign. Tällä kertaa Clapton ei kuitenkaan tuo biisiin mitään uutta vaan se jää ponnettomaksi. Vähän niin kuin tyylikäs ja steriili albumi kokonaisuudessaan. 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit