Wrecking Ball




Ostin levyn tuplavinyylin, jonka mukana tulee myös CD-levy. Mutta pettymyksekseni kumpikaan niistä ei sisällä kahta bonusbiisiä, jotka ovat mukana levyn perusversiota pari euroa (tai Amazonin dollaria) arvokkaammalla special editionilla. En näe tällaisten 50 minuuttisten tuplavinyyleiden julkaisemisessa mitään järkeä. Levylle olsi mahtunut hyvin kymmenen minuuttia lisää musiikkia. Vinyylin hinnan ollessa esim. Amazonilla tuplaten CD:n hintainen, joudun antamaan pitkän miinuksen Brucelle ja Sonylle tästä vinyylijulkaisusta :-(

Edellisen kirjoittamisesta on kulunut seitsemän vuotta ja lähes yhtä kauan levyn edellisestä kuuntelusta. Huomasin että en kertonut levyn musiikista juuri mitään (muuta kuin että sitä olisi voinut olla lähes 10 minuuttia enemmän). En väitä että Amerikka olisi maanpäällinen paratiisi, mutta Brucen käsittelyssä on sellainen poliittinen paatos että herää epäilys että mahtoiko maassa olla lainkaan tyytyväisiä kansalaisia. Tapanani ei ole kuunnella rock-, eikä edes folk-musaa sanakirja kädessä, mutta kovasti synkkänä Bruce maailman näkee. Tältäkään levyltä on turha hakea mitään bailumusaa.

Vaikka albumi on synkkä, sen vastaanotto oli kuitenkin positiivinen ja muistaakseni Rolling Stone -lehti rankkasi sen vuoden levyksi. Pari levyn biisiä oli äänitetty jo vuosituhannen vaiheessa ja vaikka eivät julkaisua nähneet niitä soitettiin myös kiertueella. American Land tulee Seeger Sessionilta ja on toinen special edition -CD:n bonuksista.

Vaikka levy on musiikillisesti selvää jatkumoa aiemmille levyille, Wrecking Ball sisältää myös joitakin uusia elementtejä. Rocky Groundilla kuullaa gospel-kuoroa ja uskonnollisaiheinen teksti sisältää hiukan usko tulevaan. Biisillä on myös pätkä räppiä joten miehen perusfani voi saada sätkyn. Onneksi Pomo ei sentään räppää itse vaan homman hoitaa Michelle Moore.

Petri Myllylä /7.11.2019


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit