Take It Home




B.B. Kingin tuotanto vaihtelee laidasta laitaan, mutta70-luvun lopun viihdevaihde lienee sellainen aikakausi Kuninkaan tuotannossa, että se nauttii kohtuullisen vähäistä arvostusta. Itse olen hankkinut miehen musiikkia oikeastaan vasta 90-luvun loppupuolelta lähtien enkä ole edes edennyt hänen musiikkiin tutustuttaessa missään kronologisessa järjestyksessä. Ehkä pitäisi.

Petri Myllylä

 

A (1) Better Not Look Down (2) Same Old Story (Same Old Blues) (3) Happy Birthday Blues (4) I've Always Been Lonely

B (1) Second Hand Woman (2) Tonight I'm Gonna Make You A Star (3) The Beginning Of The End (4) A Story Everybody Knows (5) Take It Home

Kun on vuosikaudet tottunut yhdistämään B.B. Kingin nimen ja ABC-levymerkin - hän on levyttänyt ko. merkille vuodesta 1962 lähtien - odottaa tavallaan kiinnostuneena, mitä uusi levymerkki tuo tullessaan. Koko 70-luvun ajanhan B.B. on pysynyt varsin etäällä bluesista ja mielestäni syvimmässä aallonpohjassa hän oli kyseisen vuosikymmenen puolivälissä, josta osoituksina levyt "To Know You Is To Love You" (ABC 794) ja "Friends" (ABC 825). Hänen tuoreemmat LP:t ovat olleet jo kuunneltavampia, kuten myös tämä MCA-tuote, joskaan se ei tyylillisesti juuri poikkea edeltäjistään.

Merkittävimpänä tekijänä levyn jonkinlaiselle tasolle pitäisin erittäin pätevää säestysyhtyettä, sekä levyn teknistä toteutusta, josta osavastuun kantaa henkilö nimeltään Rik Pekkonen. Hieman miinusta tuolle tekniselle toteutukselle aiheuttaa se, että rummut on äänitetty liian suurella voimakkuudella. Etenkin B1:llä tämä seikka häiritsee, varsinkin kun kyseisellä kappaleella rumpusäestys on perin kehno. Mahtipontisesta säestysyhtyeestä johtuen Kingin kitara jää hieman taka-alalle, mutta toisaalta hän myös soittaa kitaraansa tavallista säästeliäämmin, joten "Lucille" on tällä kertaa pikemminkin säestys- kuin sooloinstrumentti. Monilla urilla mukana oleva lauluyhtye tukee mainiosti Kingin laulua, toisin kuin olisin kuvitellut, ja on täten aivan ylivoimainen verrattuna virkaveli Albertin uusilla levyillä hymisteleviin enkelikuoroihin.

B.B. Kingin levyt ovat usein olleet perin lyhykäisiä kestoltaan, eikä tämäkään kiekko ole kuin reilun puolen tunnin mittainen. Levykansissa kerrotaan kaikki kokoonpanot, minkä lisäksi laulun ystävien iloksi seuraa mukana kaikkien laulujen sanat. A1 on muuten kappale, josta saattaisi singlenä tulla jonkinlainen hitti. Ei siis mikään mullistava LP, jos ei aivan heikkokaan.

Teksti: Pertti Nurmi
(julkaistu BN-numerossa 1/1980)


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit