Albert King: Live




Albert Kingin kesän 1968 San Fransiscon äänityksistä kasattiin tuoreeltaan nopeasti klassikon asemaan kohonnut Live Wire/Blues Power niminen livelevy. Yksinkertaisen selkeän Live-nimen saannut 2 LP eroaa monin tavoin kitaristin edellisestä keikkadokumentista. Toisaalta 95 minuutin mittaisena se dokumentoi selvästi edeltäjäänsä paremmin Kingin äänitysajankohdan keikkasoundia ja -settiä. Valitettavasti tämä jälkimmäinen levy jää kuitenkin kiinnostavuudessaan edeltäjänsä varjoon. 

Albert King esiintyi Sveitsin Montreux'öön kuuluisalla jazz-festareilla ensimmäisen kerran jo 1973, mutta tuota keikkaa ei ole koskaan julkaistu kokonaisuudessaan. Tosin vuoden 1988 Blues At Sunrise ja viisi vuotta myöhemmin julkaistu Blues At Sunset taitavat yhdessä sisältää lähes koko keikan. Siihen verrattuna 12 kappaleen ja 95 minuutin mittainen Live oli ilmestyessään kelpo julkaisu sillä uskoakseni se sisältää ainakin lähes koko keikan. Toki Born Under A Bad Sign ja The Sky Is Crying biisien puuttuminen levyltä ihmetyttää.

Albert ja hänen bändi ovat jälleen uskomattoman hienossa vedossa. Tuntuu lähes mahdottomalta nostaa esille joku biiseistä, mutta luettuani levyn Amazonin arvostelun joudun komppaamaan otsikolle The best solo ever kirjoitettua ja väitän että Albertin vieraana ollut Rory Gallagerin soittaa yhden parhaista kuulemistani kitarasooloista biisillä As The Years Go Passing By. Ajatus istua salissa kuullen jotakin vastaavaa saa ihokarvat nousemaan. Gallagher on Albertin vieraana lavalla myös illan kuusitoistaminuuttisen encore-jamin aikana yhdessä slide-kitaristin Louisiana Redin kanssa. Myös blues pioneeri Lowell Fulson pistäytyy laulamassa pari riviä.

En ole ostanut levyä itselleni vaan minulla on siitä vinyyliltä kopioitu tiedosto. Sen perusteella en lähde lyttäämään sen äänityksen tasoa, mutta toki se kuulostaa hiukan valjulta. Keikka on kuitenkin musiikillisesti viihdyttävä vaikka alaleuka ei sitä kuunnellessa tipahdakaan sijoiltaan.

Alkuperäisellä tupla on julkaistu useaan otteeseen (useilla eri nimillä). Charlyn Blues Masters sarjan levy numero 18 väittää keikan tulevan vuodelta 1977. Se voi toki pitää paikkaansa sillä Rory Gallagher oli myös tuolloin paikalla. Uskon silti yhä alkuperäisen LP:n tietojen pitävän paikkansa sillä keikkasetissä ei ole ainuttakaan kahden 1976 julkaistun studiolevyn biisiä. Kaikki keikasta julkaistut yhden CD:n versiot ovat vajaita sillä niistä puuttuu yleensä instrumentaali Overall Junction sekä alkuperäisen liven kolmospuolelle laitettu encore-jami. Nämä kaksi biisiä saivat CD-julkaisunsa vasta vuonna 2003 kun keikka näki päivänvalon uudella kannella ja Blues From The Road nimellä. Tuon levyn biisijärjestys taitaa olla LP:tä autenttisempi. 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit