Red House




Usein luullaan että 1984 julkaistu I'm  In A Phone Booth, Baby olisi jäänyt Albert King'in viimeiseksi levyksi, mutta hän julkaisi tämän kiistellyn albumin vuonna 1991. Red House on saanut osakseen vähättelyä huonosta tuotannosta, mutta minusta sen suurin puute on soiton lässähtänyt tunnelma ja jotenkin turhan yökerhomainen tyylittely naiskuoroineen päivineen. 

Albert King ehti julkaista pitkän uran aikana niin paljon hyvää musiikkia ettei edes hänen Gibson Flying V:een suurimpien fanien ole mitään pakottavaa syytä ottaa tätä levyä kuunteluun saati hankkia sitä hyllyynsä. Toisaalta mikä minä olen tuollaista kirjoittamaan kun itseltäni tämäkin Albert King löytyy hyllystä. Sairasteluistaan huolimatta Albert soittaa paikoitellen niin hienoja sooloja, että ei tämä levy kenenkään blues-kokoelmaa huonommaksi tee eli mies on heikoimmillaankin keskivertoa parempi.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit