The Worst Of Ashton, Gardner + Dyke




Levyn nimi kertoo varmasti heti millaisesta yhtyeestä on kyse. Ei kai mikään tosikkoporukka nimeäisi levyään Worst Ofiksi.

Levyn kolme ensimmäistä kappaletta avaavat pelin komeasti, eikä jatkossakaan vikaa ole. Välillä Tony Ashton käyttää tyylikkäästi Hammondeja, toisinaan taas kuullaan boogie-woogie pianoa. Ja ensilevyn tapaan soittoa väritetään monella kappaleella myös puhaltimilla.

Vierailevina tähtinä kuullaan mm. sellaisia kitaristeja kuin Sir Cedric Clayton, George O'Hara Smith sekä Romulus Woodworth. Jokainen em. kitaristeista joutui (selvästikin) käyttämään 1970-luvun alun melko yleiseen tapaan salanimeä sopimusteknisistä syistä. Oikeastaan on ihan hyvä, etteivät herrat käyttäneetkään omia nimiään, sillä tällä tavalla päähuomio kiinnittyy nimenomaan tiukkaan AGD-trioon.

Heikki Heino


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit