Safety In Numbers




Niille jamimusiikin ystäville joille Umphrey’s McGeen edellinen levy Anchor Drops oli pettymys, Safety In Numbers on varmasti iloinen yllätys. Anchor Dropsilla bändi keskittyi soittamaan ja jammailemaan, mutta varsinaiset kappaleet olivat hieman hukassa. Nyt ajatukset ja sävellykset ovat selkiytyneet niin paljon, että voidaan ihan vilpittömästi puhua kappaleista Umphrey’s McGeen muuten melkoisen villin meiningin yhteydessä. Avointa mieltä nämä kipaleet edelleen vaativat, mutta luulenpa, että bändi saavuttaa tällä levyllä ja ahkeralla keikkailulla paljon uusia ystäviä. Safety In Numbersilta huokuu soittamisen ilo ja esittämisen riemu.  

 

Umphrey’s McGee on jälleen yksi osoitus siitä kun osaamista, luovuutta ja kykyjä on tarpeeksi, musiikissa voi tehdä ihan mitä vaan. Levyn ensimmäinen kappale Believe The Lie on jännä sekoitus Rage Against The Machine – tyyppistä intensiteettiä yhdistettynä The Policelta kuulostavaan äänimaailmaan ja toteutukseen. Bändin sekoittaa lajityypillisesti akustisia ja sähköisiä soittimia keskenään luoden paikoin melkoisen jänniä kontrasteja. Levy on täynnä kimurantteja komppeja, ryöpsähdyksiä ja juoksutuksia joita on tottunut kuulemaan lähinnä jatsin ja progemetallin parissa. Kitaraa soittavan laulaja Brendan Baylissin laulussa on aika paljon samaa kuin Gordon Sumnerin äänessä. Tuosta mielleyhtymästä tulee väkisin mieleen, että minkälaista musiikkia The Police tekisi tänä päivänä jos olisi kasassa?

 

 Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit