A Street Called Straight




Kuunneltuani enimmäkseen Roy Buchananin Polydor-vuosien (1969-1975) musiikkia, tartuin viimein kesällä 2012 hänen Atlantic-aikakauden kolmeen levyyn. Omasta levyhyllystäni löytyi tuolloin vain kitaristin kolme viimeistä levyä, jotka hän äänitti Alligator-yhtiölle 1980-luvun puolivälissä pidettyään sitä ennen pitkän äänitystauon. 

Kun Buchananin manageri neuvotteli Royn siirtymisen Atlanticille, yhtiön pomo lupasi kitaristin tuottajaksi Eric Claptonin ja Duanne Allmanin levyistä tuttua Tom Dowdia. Tämä ei kuitenkaan toteutunut vaan tuottajan tuoliin istui Arif Mardin, mies joka oli tuottanut esim. Bee Gees'iä. Lopputulos on aivan muuta kuin Derek And The Dominos'in Layla tai Allman Brothersin kakkosalbumi Idlewild South. 

Street Called Straight sisältää kiinnostavan Jimi Hendrix coverin If 6 Was 9. Mielenkiintoista että yhdeksän vuoden ikään ehtinyttä biisiä ei ollut aiemmin coveroitu, kunnes Roy ja Todd Rundgren toisistaan tietämättä julkaisivat molemmat siitä vuonna 1976 omat versionsa. Myös tämän levyn paras raita Good God Have Mercy liittyy mutkan kautta Jimiin sillä biisin tekijä Billy Roberts teki vuonna 1962 kipaleen Hey Joe, josta tuli Hendrix'in ensimmäinen hitti. (Ja jonka myös Buchanan oli aiemmin coveroinut).

Kuunneltuani levyn pariin otteeseen jäin sen suhteen positiiviseen mielentilaan, mutta heti perään joudun sanomaan etten usko sen päätyvän usein levylautaselle. Positiivinen yllätys on Roy'n vahva oma panos biisien säveltämisessä sillä normaalista poiketen levyllä on vain  hukkuu paikoin muun musiikin alle, ja välillä biisit vain jäävät itselleni etäisiksi. Saamani tiedosto on kopioitu vinyylinä, sillä levystä on tehty vain kerran CD-prässäys eikä sen laatu ole saanut suitsutusta. Palasin levyn pariin syksyllä 2013 löydettyäni sen alkuperäisen US-painoksen berliiniläisestä divarista.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit