...and seven nights




The Groundhogs'in Tony McPhee oli hakenut 1964 John Mayall'in bändin kitaristiksi mutta paikan oli saanut Roger Dean. Toinen Tonyn kokema pettymys koitti kun Bluesbreakers valittiin Groundhogs'in sijaan John Lee Hookerin Englannin kiertueen taustabändiksi. Olihan McPhee nimennyt bändinsä ihailemansa laulajan kappaleesta. McPheen onneksi John Mayall oli estynyt kiertueen viimeisen viikon komennuksesta, ja Groundhogs pääsi kuin pääsikin soittamaan ihailemansa artistin kanssa. Yhdessä vietetty kesäinen viikko yhdisti Groundhogs'in ja Hookerin niin että kun amerikkalaislaulaja saapui uudestaan Englantiin loppuvuodesta 1964, Hogs'it hoitivat kiertuebändin roolin. Tämän lisäksi he pääsivät Hookerin kanssa studioon Lontoossa joko marraskuussa 1964 kesällä 1965.

Verve Records'in 1965 julkaisema mono-LP ilmestyi alkujaan ainoastaan USA:ssa. Bossa Novan Amerikkaan tuonut tuottaja Creed Taylor oli perustanut yhtiöön alamerkin Folksway. Sinne myös Hooker kiinnitettiin, mutta Taylorin lähdettyä perustamaan omaa yhtiötä ja Verven toiminnan lopahdettua, Seven Days -levyn masternauhoista tuli raakaa kauppatavaraa. Souliin panostanut Wand Records osti ne ja kiillotti musiikkia lisäämällä siihen jousia. Nimen On The Waterfront saanut levy julkaistiin viimeksi 2014.

Vuonna 1996 levyn alkuperäinen miksaus julkaistiin nimellä 1965 London Recordins. Sama levy mutta neljällä Hookerin 50-luvun biisillä kulkee nimellä Hooker And The Hogs. Hooker And The Hogs CD:n kansiteksteissä kitaristi Tony McPhee tuomitsi 1970 julkaistun albumin ja piti ilman jälkiäänityksiä olevaa "alkuperäisenä". Näinhän tilanne tietenkin on, mutta eivät jälkiäänitykset mielestäni mitenkään pilaa alkuperäisen äänityksen luonnetta. Ehkä tämän takia itselläni on hyllyssä sekä alkuperäinen amerikkalainen mono-LP että jälkiäänitetty On The Waterfront CD.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit