Crusade




John Mayall löysi 60-luvun loppupuolella bändiinsä hienoja soittajia, mutta ei onnistunut pitämään heitä pitkään bändissään. Peter Greenin liityttyi bändiin kesällä 1966 Eric Claptonin lähdettyä perustamaan Creamia, mutta hän viihtyi siinä vajaan vuoden. Kitaristi sai bändiliideriltään ilmaista studioaikaa, jolloin hän äänitti Bluesbreakers-basistin John McVien ja bändin uuden rumpalin Mick Fleetwoodin kanssa demoja (joista kappale Fleetwood Mac antoi heille tulevan bändin nimen). Pian sessioiden jälkeen John Mayall sai taas etsiä uutta kitaristia. Useiden ehdokkaiden joukosta valikoitui 18-vuotias Mick Tylor.

Peter Greenin lähtö ja uuden kitaristin etsiminen lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että Crusade sisältää edellisestä albumista poiketen paljon covereita. Albumin kahdestatoista biisistä neljä on Mayallin omia ja yksi, instrumentaali Snowy Wood on syntynyt yhteistyössä Mick Taylorin kanssa. Mayallin kaunis ballaadi Tears In My Eyes sekä hänen keväällä kuolleelle J.B. Lenoirille kirjoittama The Death of J.B. Lenoir ovat osoitus bändin liiderin sävellystaidoista. Albumin coverit ovat enimmäkseen hiukan vähemmälle huomiolle jääneitä biisejä ja mukana on vain muutama sittemmin blues-standardin asemaan noussutta biisiä. Näistä edellisenä vuonna julkaistu Sonny Boy Williamson II Checkin' Up On My Baby päättää albumin. Vaikka Crusade ei ole aivan samaa kaliiberia kuin John Mayall's Bluesbreakers'in kaksi edellistä albumia, on se silti kelpo blues-levy, johon tutustumista voi helposti suositella.

Vinyyli-innostuksen iskettyä ostin hämmästyttävän hyväkuntoisen alkuperäisen englantilaisen Crusaden hyllyyni. Sitä ennen olin hankkinut itselleni Universalin 2007 julkaiseman remasteroidun CD, jossa on mukana peräti kymmenen bonusta. Näistä tosin 8 tulee ajalta jolloin Peter Green oli bändissä ja nämä kuuluisivat tietenkin A Hard Roadille, jos siitä olisi tehty samanlainen tupla kuin With Eric Clapton -levystä. Levyn päättävä single Suspicions (Part One & Two) julkaistiin syksyllä 1967 johon mennessä basisti John McVie oli siirtynyt entisten Bluesbreakers-muusikoiden perustamaan Fleetwood Mac'iin. Singlen b-puolella julkaistu It Hurts Me Too on biisinä yksi oma blues-suosikkini ja sitä on myös Greenin soittama versio siitä.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit