American Folk Blues Festival '65




American Folk Blues Festivalin saksalaiset järjestäjät Horst Lippman ja Fritz Rau rahoittivat osan kiertueen kuluista tekemällä esiintymisistä TV-ohjelmia Lippmanin työnantajalle SWR-kanavalle. Promoottoreiden toinen tulonlähde oli äänittää amerikkalaismuusikoiden festarikeikka ja julkaista niistä livelevyjä. Näin oli toimittu kahtena edellisenä vuotena, mutta jostakin syystä vuonna 1965 palattiin vuoden 1962 tyyliin eli kiertueen ohjelmisto äänitettiin 7.10.1965 hampurilaisessa studiossa. Oma CD:ni on amerikkalaisten vuonna 1983 lisensoima. Uskon sen sisältävän vain alkuperäisen LP:n materiaalin. Vuosien 1962-1970 äänityksiä on sittemmin julkaistu myös laajemmilla kokoelmilla. Näistä Jenkeissä 1995 julkaistu viiden CD:n boxi American Folk Blues Festival: '62 to '65 on suositeltava hankinta koska ävuoden 1965 levyllä on peräti kahdeksan bonuskappaletta (joista tosin kaksi on vaihtoehtoäänityksiä).

Buddy Guy toimi sessioissa kitaristina, paitsi John Lee Hookerin ja Jimmy Lee Robinsonin esityksissä, joissa herrat hoitivat omien kappaleittensa kitarat ja Buddy Guy bassot! Itse en ole aiemmin törmännyt kappaleisiin, joissa hän soittaisi nelikielistä. Mainitun boksin bonuksissa on mukana myös kiertueen vähemmän tunnettujen esiintyjien Doctor Ross, J.B. Lenoir ja Missisippi Fred McDowell, jotka hekin hoitavat omien biisiensä kitaroinnin. Buddyn oma instrumentaali South Side Jump (jonka alkuperäinen nimi oli kitaristin muistin mukaan jotakin ihan muuta) on yksi bonuksien helmistä, kuten myös hänen kitarointia sisältävä Roosevelt Sykesin laulama oma sävellys Sail On.

Alkuperäisen levyn kahdestatoista biisistä Buddy Guy on mukana yhdeksällä, mutta hän laulaa niistä vain yhden, First Time I Met The Blues. Levyn avaa Fred McDonwell'in sooloesitys Highway 61 ja sitä seuraa J. B. Lenoirin ja Big Walter Hortonin duetto Slow Down. Kolmas raita, jolla Guy ei ole mukana on Isaiah "Doctor" Rossin soolo My Black Name Is Ringing. Buddy Guy teki kiertueen perään Lontoossa muutaman soolokeikan rumpalin ja basistin kanssa. Marquee-klubilla hänet näki 20-vuotias Eric Clapton, joka kertoi hämmentyneelle Guy'lle diggailleensa hänen levytyksiä jo vuosia. 

John Lee Hooker taisi olla vuoden 1965 American Folk Blues Festivalin pääesiintyjä ja suurin nimi sillä vain häneltä on levyllä kaksi kappaleesta. Mies osallistui jo ensimmäiselle rundille kolme vuotta aiemmin ja hänellä oli Euroopassa laaja kuulijakunta. Mainitulla boksilla on mukana Della Maesta myös vaihtoehtoäänitys. 

Vuonna 2004 Euroopassa julkaistulta More American Folk Blues Festival 1963-1965 tuplalta löytyy yksi kappale, joka ei ole mukana boksilla eli John Lee Hookerin Della Maen soolo-otto. Siitäkin huolimatta että Jenkki-boksia ei julkaistu virallisesti Euroopassa, saksalainen ACT Music olisi voinut jättää sanat Lost Blues Tapes pois levyn kannesta. Tuplalla kun on kaikkiaan vain neljä viisi aiemmin julkaisematonta esitystä. 

Jimi Hendrix'in perintöä vaaliva Experience Hendrix Eddie Kramerin avustuksella julkaisi vuonna 2003 saksalaisen TV-aseman nauhoista laadukkaan kolmiosaisen DVD:n 1962-1966 (sekä neljä vuotta myöhemmin Englannissa kuvatun The British Tours 1963-1966). Niistä löytyy yhteensä 9 vuoden 1965 esiintymistä.

 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit