Wheels Are Turnin'




Nuoruuteni koulu- ja ystäväporukassani oli useita REO-faneja. Oma suhteeni amerikkalaista aikuisrockia kohtaan oli paradoksaalinen sillä vaikka kovasti inhosin munatonta rockia, pidin silti taitavasti tuotetuista ja kiistattoman hyvistä biiseistä. Hyllyyni tosin pääsivät teinivuosina ikään kuin edustamaan omaa genreään vain Foreigner ja Toto. REO Speedwagon sai vinyylihyllystäni tilaa vasta 2000-luvulla.

Harva bändi tekee suurimman hittinsä julkaistessaan uransa yhdettätoista levyään. Peräti kolmentoista vuoden ensilevynsä jälkeen REO teki tällaisen ihmeen. Can't Fight This Feeling julkaistiin levyn toisena singlenä vuoden 1984 lopussa ja sen huima menestys ja nousu Amerikan listaykköseksi jättää varjoon sen kiusallisen seikan, että levy josta se tulee ei ole kovinkaan kummoinen. Ykköspuolen päättävän Live Every Momentin julkaiseminen singlenä kertoo karulla tavalla kuinka tyhjänpäiväisillä biisillä yritettiin kalastaa radiosoittoaikaa ja lisädollareita (ja D-markkoja koska se julkaistiin myös Saksassa). Wheels Are Turnin' on kokonaisuutena tylsä ja selvästi bändin kahta edeltänyttä julkaisua heikompi. 

Petri Myllylä

 


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit