No Rest For The Wicked




No Rest For The Wicked tuntui aikoinaan pettymykseltä mainion The Ultimate Sin -albumin ja Randy Rhoadsin aikaisia livepätkiä sisältäneen Tribute-tuplan jälkeen. Eikä se kuulosta erityisen hyvältä vieläkään. Tällä levyllä ei ole montaa mieleenjäävää kappaletta. Parhaimpia lienevät avausraita Miracle Man sekä Charles Mansonin puuhista kertova Bloodbath In Paradise.

Uutena kitaristina kuullaan Zakk Wyldeä, joka onkin pysynyt Ozzyn matkassa melko uskollisesti 2000-luvulle asti. Bob Daisley soitti levyllä bassoa, mutta ainakin minusta levyn kuvissa näyttäisi komeilevan Geezer Butler, joka liittyi Ozzyn kiertuebändiin.

Jotenkin minulle on tullut sellainen kuva, että tästä levystä lähtien Ozzylle riitti se että hän oli kaikkien tuntema hullu pulunpurija. Musiikki jäi samalla valitettavasti taka-alalle.

Heikki Heino


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit