Sleeping In Traffic: Part One




Inside Out keksi ruotsalaiset progepoppoot vuosituhannen alussa. Beardfish oli minulle tämän levyn ilmestyessä ennestään aivan tuntematon tuttavuus. Yhtyeen muodostavat Rikard Sjöblom koskettimet, kitara, haitari ja laulu, Robert Hansen basso, David Zackrisson kitara ja Magnus Östgren rummut. Bändi on kuulemma ollut kasassa jo vuodesta 2001 lähtien. Sleeping In Traffic: Part One on heidän kolmas levynsä.

 

Beardfishin musiikkia olisi helppoa verrata maanmiehiinsä Kaipaan ja The Flower Kingsiin. 70-luvun proge on vanhasti esillä partakalojenkin soitossa. Jotenkin tämä porukka onnistuu kuulostamaan vieläkin retrommalta kuin nuo mainitut yhtyeet. Ehkä heidän käyttämät vanhat, ja joidenkin tahojen mielestä oikeat, progesoittimet ovat syypäitä. Säröillä pelataan vähemmän ja paikoin musiikki on melkeinpä alastonta.

 

Levyn avaa haitari. Moniosainen Sunrise on progea kaikille hämyille. Lähes kokonaan akustinen Afternoon Conversation on herkkää laulelua, mutta kappale ei oikein etene mihinkään. Seuraavaksi And Never Know rokkaa onneksi rivakammin. Ja niin edelleen liki 70 minuuttia. Liian pitkähän tämä eepos on.

 

Jos Beardfish ei olisi niin vakava ja vakavissaan musiikkinsa kanssa, siitä olisi ehkä helpompi pitää. Ehkä huumori löytyisi keikoilta. Oli miten oli, tämä levy ei vaan sytytä. Se on ihan kiva, muttei tarjoa mitään uutta. Kunnianhimoa näillä tyypeillä on, omaperäisyyttä pitäisi olla enemmän. Bändi julkaisi Sleeping In Trafficista myös kakkososan. Täytyy tarkistaa oliko sillä enemmän liekkejä, tulta ja tuppuraa. Älkää vaan kuunnelko tätä autoa ajaessanne!

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit