Tempest




En jaksanut nuoruudessani innostua lainkaan Bob Dylanin tuotannosta. Ikääntyessäni olen aina silloin tällöin laittanut miehen levyjä soimaan ja huomannut pitäväni niistä. Tapanani ei ole ollut syventyä musiikissa kovinkaan paljon laulujen teksteihin. Koska Dylan tunnetaan erityisesti sanoittaja, jään varmasti paitsi useista hienoista jutuista. Mutta silti olen diggaillut muusikon 2000-luvun tuotoksia. 

Tempest sai ilmestyessään syksyllä 2012 osakseen paljon positiivista huomiota. Vuoden lopulla se löytyi useiden musiikkilehtien vuoden levy -listoilta. Olihan hänen esikoislevynsä täyttänyt hieman aikaisemmin kunniotettavat 50 vuotta. Harvan muusikon levytysura kestää näin pitkään, mutta vielä harvemmin se jatkuu näin laadukkaana kuin herra Zimmermanilla. 

Nimiraita Tempest on peräti 13-minuuttinen mutta silti se onnistuu pitämään itseni rauhassa kuunnellen tarinaa. Sen perään tulee levyn päättävä seitsemänminuuttinen Roll On John, joka kertoo John Lennonista. 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit