Discovery




Tutustuin ELO:n musiikkiin vuonna 1981 ollessani 16-vuotias. Uudet luokkakaverit soittivat musiikkiluokassa heidän uusinta Time-albumia sen verran tiheään että se painautui korvien väliin. Sitä vastoin kukaan heistä ei kertonut minulle mitään pari vuotta aiemmin ilmestyneestä Discoverystä.

Kuuntelin Discoveryn vasta 31 vuotta bändiin tutustumisen jälkeen, ja levyhyllyyni LP pääsi vasta 2016. Jo ensikuuntelussa albumi kuulosti niin tutulta, että epäilen kuulleeni ainakin osan sen hiteistä jo muinaisella 70-luvulla. Niitä taidettiin soittaa Suomen kahdella radiokanavalla sen verran tiuhaan että nuori punk-bändi Eppu Normaalikin lauloi jotakin siihen tyyliin, että liika-annos Eaglesia, ELO:a ja Abbaa jo raavaankin miehen tappaa. Taisi Jeff Lynn'in discopainotteinen musiikki pänniä nuoria punk-rockareita. 

Levyn avausraita Shine A Little Love ja päätösbiisi simppeli rocketti Don't Bring Me Down ovat omat suosikkini.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit