Live




Tyttöystäväni pienestä levyvalikoimasta löytynyt Joe Cockerin 1986 julkaistu Cocker oli itselleni ensimmäinen häneltä kuulemani levytys. Seuraavan vuoden Unchain My Heart oli iso hitti, ja ensimmäinen Cocker-levyni. Joe Cocker Live on kuitenkin itselleni ollut sen ilmestymisen jälkeen laulajan tärkein ja eniten kuuntelemani levy. Cockerin kuoltua joulukuussa 2014 vaihdoin kuluneen CD-levyni Espanjassa prässätyn tuplavinyyliin, joka toimii myös miehen erinomaisena kokoelmalevynä. Uusien hittien joukossa on nimittäin myös karheaäänisen laulajan alkupään tuotannon suurimpia menestyksiä. 

Hankin vasta 2000-luvulla Joe Cockerin uran ehdottoman kohokohdan, 1970 New Yorkin Fillmore Eastissä äänitetyt Mad Dogs & Englishmen. Oletan tuon albumin ilmestymisen aikoihin laulajaa diganneiden fanien pitävän 19 vuotta myöhemmin julkaistua Joe Cocker Liveä turhan Las Vegas -tyylisenä. Vaikka Mad Dogs on loistava levy, ei Live jää minusta sen varjoon. Ajat ovat erit, mutta yksi asia näitä livelevynsä yhdistää. Eric Claptonin kanssa 2000-luvulla soittanut hieno pianisti Chris Stainton perusti 1966 Cocerin kanssa The Grease Bandin, ja esiintyi laulajan kanssa esimerkiksi Woodstockissa, ja on mukana myös todella nimivahvassa 1989 kokoonpanossa.

Levyllä on kaksi uutta studiolappaletta, joista Diane Warrenin What Are You Doing With A Fool Like Me sai aikoinaan paljon radiosoittoaikaa. Biisi on lauluntekijän useiden muiden 80-luvun megahittien tapaan tuotettu tavalla joka ei ole kestänyt aikaa yhtä hyvin kuin 13 live-esitystä.

Petri Myllyä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit