Bad Company: Straight Shooter




Erinomaisen esikoislevyn jälkeen Bad Company murtautui nopeasti Zeppelin-managerin Peter Grantin avustuksella Amerikan isojen bändien joukkoon. Bändin rouhea, mutta hyvin svengaava blues- ja soulpainotteinen musiikki sopi myös erinomaisesti sikäläisille radiokanaville. Myös bändin toinen levy, Straight Shooter menestyi hyvin ja nousi myyntilistoilla peräti viidenneksi. Levyltä irroitetut singlet Good Lovin' Gone Bad, ja varsinkin Feel Like Makin' Love menestyivät samoin hienosti. Jälkimmäisen kitarasoolo on mielestäni yksi Mick Ralphsin uran parhaita. Muutenkin biisi on yksi Classic Rock genren hienoimmista. 

Shooting Star kertoo nuoresta kitaristista, joka nousee tähtiin, mutta kuolee lopulta viinaan ja pillereihin. Ikävä tarina, joka voisi kertoa vaikka Rodgersin ja Kirken vanhasta bändikaverista Paul Kossoffista. Tai kenestä tahansa rocktähdestä, jolla menestys kääntyikin omaksi tuhoksi. Kevään 2010 comeback-kiertueella taustakankaalle heijastettiinkin liian nuorena kuolleiden starojen kuten Jimi Hendrix, Janis Joplin ja Kossoffin kuvia.

Vinyylilevyn a-puoli on ollut aikalaisille taatusti niin mahtava, että b-puoli ei voi millään nousta samalle tasolle. Singlehitit, Shooting Star ja niiden välissä oleva hyvä albumiraita, rumpali Simon Kirken tekemä Weep No More muodostavat bändin parhaimman levypuoliskon. Kakkospuoliskon avaa nopea ja sielukas Deal With The Preacher, joka oli mukana bändin setissä jo ennen esikoislevyn ilmestymistä keväällä 1974. Mahtoiko bändillä on tarkoitus saada kakkoslevy joulumarkkinoille sillä Preacher, Weep No More, tuleva sinkku B-puoli Whiskey Woman ja vasta 2015 julkaistu See The Sunlight äänitettiin Lontoossa huhtikuussa 1974. Valtava kiertuekysyntä siirsi kuitenkin levyntekoa ja Straight Shooteria äänitettiin Ronnie Lanen äänitysautolla lokakuussa 1727 rakennetussa linnassa Clearwell Castlessa. Jälkiäänitykset ja miksaus tehtiin kuitenkin Lontoossa Air Studiosissa marras-joulukuussa. 

Straight Shooterin kääntöpuoli kääntyy Preacherin ja funkahtavan Wild Fire Womanin jälkeen rauhalliseksi ja mietiskeleväksi. Levyn toinen Kirken biisi, pari vuotta aiemmin Kossoff, Kirke, Tetsu, Rabbit -levyllä ollut Anna on hieno rakkauslaulu, joka toimii Rodgersin laulamana paremmin kuin Kirken. Levyn junnaavasti päättävän Call On Me on mielestäni sen heikoin lenkki. Itse olisin laittanut sen tilalle Whiskey Bottlen. Tästä huolimatta Straight Shooter on kiistattoman komea albumi ja se onnistuu hyvin seuraamaan loistavan esikoisen jalanjälkiä, mutta myös varovaisesti laajentamaan bändin musiikillista ilmettä.

Albumista julkaistiin 2015 kahden levyn painos, jolla on mukana paljon julkaisematonta materiaalia muutamia vuosia aiemmin löytyneiltä sessioiden moniraitanauhoilta.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit