Hallelujah




Canned Heatin edellinen albumi sisälsi yhden Woodstock-sukupolven klassikon Going Up The Country. Koska Hallelujah ei sisällä yhtään suurta onnistumista se on usein jäänyt bändin menestyneempien levyjen varjoon. Hallelujah oli bändin siihenastisista julkaisuista originaalein sillä 11 albumiraidan joukossa on vain yksi cover, Fats Dominon The Fat Manista väännetty Gig Fat. Biisi oli laulaja Bob Hitelle rakas sillä laulajan elopainon ollessa sellaiset 150 kg, se  sopi juuri hänelle.

Tutustuin Hallelujahiin tiedostomuotoisena kesällä 2013 mutta sen kuuntelu jäi vain muutamaan kertaan palattuani samana kesänä hankkimieni klassikkovinyylien pariin. Seuraavana vuonna ostin Hallelujah LP:n sitä edeltäneiden albumien joukkoon vinyylihyllyyni. Albumin päättävä studiolive Down In The Gutter, But Free on noussut omaksi suosikikseni. Elokuussa 1969 bändistä pois lähtenyt kitaristi Henry Vestine on biisissä todella huimassa vireessä. 

Ranskalaiset uusintajulkaisivat levyn (LP 1989/CD 1990) käyttäen sen kannessa alkuperäislevyn sisäkannen kuvaa. Yksitoista vuotta myöhemmin, jälleen ranskalaiset, julkaisivat levyn, jonka bonuksina oli parin albumiraidan lyhyempää singlemiksausta sekä Time Was b-puoli Low Down sekä sinkkuharvinaisuus Poor Moon (b-puolella Hallelujah-raita Sic 'em Pigs).

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit